dc.contributor.author | Kurkela, Jari L. | |
dc.contributor.author | Pirttimäki, Tiina | |
dc.contributor.author | Nokia, Miriam S. | |
dc.date.accessioned | 2023-06-06T11:10:27Z | |
dc.date.available | 2023-06-06T11:10:27Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.citation | Kurkela, J. L., Pirttimäki, T., & Nokia, M. S. (2023). Uni ja muisti. <i>Psykologia</i>, <i>58</i>(2), 108-129. | |
dc.identifier.other | CONVID_183295550 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87477 | |
dc.description.abstract | Tässä katsauksessa perehdytään unen rooliin oppimisessa ja muistissa keskittyen erityisesti muistijälkien Iujittamiseen. lhmisen ja useiden muiden nisäkkäiden vireystila vaihtelee valon säätelemää vuorokausirytmiä noudattaen. lhmisellä yöunen aikana univaiheet toistuvat jaksoittaisesti siten, että perusuni painottuu alkuyöhön ja vilkeuni loppuyöhön. Verrattuna valveeseen uni parantaa juuri opitun muistiin painamista' Perusunen aikana aivoissa kertautuvat valveen aikana muodostuneet hermostolliset aktivaatiokaavat. Tämän prosessin on tulkittu heijastavan tiedon tallentamista pitkäkestoiseen muistiin aivokuoren ja alempien aivorakenteiden, kuten talamuksen ja hippokampuksen, muodostamiin hajautettuihin hermostollisiin verkostoihin. Vilkeunen roolista aivorakenteiden muodostamien verkostojen tasolla tapahtuvan muistiin painamisen mekanismissa ei ole vielä selvyyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös vilkeuni on tärkeää oppimiselle, sillä sen määrä ja suhteellinen osuus unesta kasvaa oppimistilanteiden jälkeen, mikä heijastuu seuraavan valvetilan aikana mitattuihin muistisuorituksiin. Uni vahvistaa sekä taitoja että tietola ja tapahtumia koskevien muistijälkien lujittumista. On myös mahdollista, että unen aikana esitetyistä ulkoisista ärsykkeistä voi oppia uutta ja unen aikana esitetyt muistutukset valveen aikana opitusta vahvistavat muistiin painamista. Unen merkitys oppimiselle ja muistille on siis ensiarvoisen tärkeä, ja sitä voidaan hyödyntää oppimisen tehostamisessa. | fi |
dc.description.abstract | In this review we focus on the role of sleep in learning and memory, especially memory consolidation. The arousal state of humans and other mammals varies according to the circadian rhythm regulated by light. In humans, nightly sleep stages repeat in a cyclic manner so that non-rapid eye movement (non-REM) sleep is more common first and REM sleep is more common towards the morning. Compared to awake state, sleep improves memory consolidation. During non-REM sleep, neuronal activation patterns formed during awake experience repeat in the brain. This process is thought to reflect the consolidation of information into long-term memory in distributed neural networks in the neocortex and sub-cortical structures like the thalamus and the hippocampus. The role of REM sleep in this systemic-level mechanism of memory consolidation is still unclear. REM sleep appears important for learning as its amount and proportion increases after learning and is reflected in the memory performance quantified after sleep. Sleep strengthens the consolidation of both procedural and declarative memory traces. It is also possible that one can learn about stimuli presented during sleep, and reminders of previous learning presented during sleep improve memory consolidation. The role of sleep in learning and memory is thus crucial and sleep can be utilized in improving learning. | en |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.publisher | Suomen psykologinen seura | |
dc.relation.ispartofseries | Psykologia | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.title | Uni ja muisti | |
dc.type | article | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202306063547 | |
dc.contributor.laitos | Psykologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Psychology | en |
dc.contributor.oppiaine | Monitieteinen aivotutkimuskeskus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Psykologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Centre for Interdisciplinary Brain Research | en |
dc.contributor.oppiaine | School of Wellbeing | en |
dc.contributor.oppiaine | Psychology | en |
dc.type.uri | http://purl.org/eprint/type/JournalArticle | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_dcae04bc | |
dc.description.reviewstatus | peerReviewed | |
dc.format.pagerange | 108-129 | |
dc.relation.issn | 0355-1067 | |
dc.relation.numberinseries | 2 | |
dc.relation.volume | 58 | |
dc.type.version | acceptedVersion | |
dc.rights.copyright | © Suomen psykologinen seura, 2023 | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.relation.grantnumber | 321522 | |
dc.relation.grantnumber | 316966 | |
dc.subject.yso | elektrofysiologia | |
dc.subject.yso | oppiminen | |
dc.subject.yso | muisti (kognitio) | |
dc.subject.yso | uni (lepotila) | |
dc.subject.yso | REM-uni | |
dc.subject.yso | aivot | |
dc.format.content | fulltext | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p7871 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p2945 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p2607 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p8299 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p10269 | |
jyx.subject.uri | http://www.yso.fi/onto/yso/p7040 | |
dc.rights.url | http://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en | |
dc.relation.funder | Research Council of Finland | en |
dc.relation.funder | Research Council of Finland | en |
dc.relation.funder | Suomen Akatemia | fi |
dc.relation.funder | Suomen Akatemia | fi |
jyx.fundingprogram | Academy Project, AoF | en |
jyx.fundingprogram | Academy Project, AoF | en |
jyx.fundingprogram | Akatemiahanke, SA | fi |
jyx.fundingprogram | Akatemiahanke, SA | fi |
jyx.fundinginformation | Työn rahoitus Suomen Akatemia (päätös 316966 / saaja Markku Penttonen sekä päätös 321522 / saaja MSN) | |
dc.type.okm | A2 | |