Tietojohtamisen kyvykkyys suomalaisten pörssiyhtiöiden vuosikertomuksissa

Abstract

Tietotalouksien syntymisen myötä tieto on tiedostettu arvokkaaksi pääomaksi ja usein koko liiketoiminnan perustaksi. Tiedon tullessa liiketoiminnan keskiöön, sen tehokkaasta hallinnasta, hyödyntämisestä ja johtamisesta on tullut välttämättömyys yritysten kilpailu- ja suorituskyvyn takaamiseksi sekä laadukkaiden ja nopeiden päätösten tekemiseksi. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella tietojohtamisen kyvykkyyttä, ja lisätä ymmärrystä sen merkittävyydestä organisaation tehokkuudelle. Tutkielma loi kokonaisvaltaisen kuvan ja uuden viitekehyksen tietojohtamisen kyvykkyydestä sekä osoitti, että tietojohtamisen kyvykkyys on elintärkeää organisaation tehokkuudelle, innovatiivisuudelle, kilpailuedulle ja tuottavuudelle. Tulosten mukaan tietojohtamisen kyvykkyyteen vaikuttavat organisaation kyky tehokkaasti luoda, hallita ja hyödyntää sekä eksplisiittistä että hiljaista tietoa, huomioimalla organisaation prosessit, ihmiset ja teknologiat. Tietojohtamisen kyvykkyyden katsottiin rakentuvan kahdesta organisaation kyvykkyydestä: tietoprosessin kyvykkyydestä ja tietoinfrastruktuurin kyvykkyydestä. Tietoprosessin kyvykkyyden havaittiin kuvastavan organisaation kykyä kasvattaa, hallita ja käyttää organisaation tietopääomaa, kun puolestaan tietoinfrastruktuurin kyvykkyyden nähtiin kuvaavan organisaation kykyä muodostaa tiedon hyödyntämistä tukevat organisaation teknologiat, rakenteet ja kulttuurin. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin tiedon laajempaa merkitystä organisaation arvon luonnin ja päätöksenteon näkökulmasta sekä havaittiin tietojohtamisen kyvykkyyden vaikuttavan dynaamisten kyvykkyyksien kautta organisaation tehokkuuteen. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvalitatiivisena ja deduktiivisena sisällönanalyysinä. Tutkielman empiirisessä osiossa neljän suomalaisen pörssiyhtiön vuoden 2022 vuosikertomuksia peilattiin tietojohtamisen kyvykkyyteen. Analyysissä todettiin, että tietojohtamisen kyvykkyyttä ei kyseisissä yhtiöissä ollut suoraan eikä sen koko laajuudessa huomioitu, mutta vuosikertomuksista oli johdettavissa holistinen kokonaiskuva tietojohtamisen kyvykkyydestä. Lisäksi tietoprosessin ja tietoinfrastruktuurin kyvykkyyden välillä havaittiin epäsuhde, jossa tiedon hankkimisen, hallinnoinnin, suojaamisen ja käyttäjille tarjoamisen prosessit nähtiin yhtiöissä merkityksellisinä, mutta prosesseja tukevat ja vahvistavat infrastruktuurit jäivät vähemmälle huomiolle.

With the emergence of knowledge economies, knowledge has been recognized as a valuable asset and is often considered as the basis of the entire business. As a result, effective management and utilization of knowledge has become necessary to guarantee the competitiveness and performance of companies and to make high-quality and quick decisions. The objective of this Master's thesis was to examine knowledge management capability, and to increase understanding of its significance for organizational effectiveness. The thesis created a comprehensive view of knowledge management capability and a new framework for its analysis. It was discovered that knowledge management capability is one of the main drivers of an organization’s effectiveness, performance, innovation, and competitive advantage. The findings showed that knowledge management capability is influenced by the organization's ability to efficiently utilize both explicit and tacit knowledge. Knowledge management capability was found to consist of knowledge process capability and knowledge infrastructure capability. Knowledge process capability was found to reflect the organization's ability to acquire, manage and use the organization's knowledge assets, while knowledge infrastructure capability was seen to reflect the organization's ability to build the organization's technologies, structures and culture that support the utilization of knowledge. In addition, the thesis also examined the importance of knowledge in terms of value creation and decision-making and found that knowledge management capabilities affect organizational effectiveness through dynamic capabilities. The empirical section of the thesis was conducted as a qualitative and deductive content analysis, in which, the 2022 annual reports of four Finnish listed companies were analyzed in terms of knowledge management capabilities. The analysis of the annual reports discovered that the knowledge management capability was not directly or fully considered in the companies in question, but a holistic general view of the knowledge management capability could still be derived from them. Furthermore, a mismatch between the knowledge process capability and knowledge infrastructure capability was observed, where the processes of acquiring, managing, protecting, and providing knowledge to users were seen as significant in the companies, but the infrastructures that support and strengthen the processes received less attention.