Kyvykkyydet liiketoiminnan ja IT:n tulkkina

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten liiketoiminnan ja IT:n välistä vuoropuhelua voidaan tukea organisaation kyvykkyyksiä koko-naisarkkitehtuurin keinoin mallintamalla. Kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin kyvykkyyksien mallintamista niin käytännön viitekehysten (TOGAF-viitekehys, suomalaisen julkishallinnon JHS-suositukset, ArchiMate-mallinnuskieli) kuin informaatioteknologian tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivan rajaobjektiteorian avulla tarkasteltiin, miten kyvykkyysmallinnuksia voidaan käyttää yhteisen kielen luomiseen liiketoiminnan ja IT:n välillä. Tutkimus toteutettiin yhden tapauksen tapaustutkimuksena, jossa kohdeorganisaationa toimi suomalaisen julkisen sektorin organisaatio. Tutkimuksen empiirinen osio oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä osiossa kohdeorganisaatiossa jo laadittuja kyvykkyyskarttoja ja yksittäisen kyvykkyyden rakenneosia kuvaavaa kyvykkyyskanvaasia tarkasteltiin rajaobjektin ominaisuuksien ja kirjallisuuskatsauksessa saatujen tulosten valossa. Toisessa osiossa selvitettiin haastattelujen avulla, miten kyvykkyyksien mallintamista voidaan hyödyntää vuoropuhelun tukemiseksi. Tulokset osoittivat, että kyvykkyyskartta ja kyvykkyyskanvaasi luovat abstraktilla tasolla olevan liiketoimintalähtöisen kokonaiskuvan, jonka avulla voidaan hahmottaa organisaation ydintekeminen sekä esimerkiksi, miten laadittava IT-ratkaisu sijoittuu osaksi liiketoiminnan kokonaisuutta. Kyvykkyysmallinnusten avulla voidaan havainnollistaa ylätason riippuvuuksia, mutta riippuvuuksien yksityiskohtaisempaan tunnistamiseen kyvykkyysmallinnusten konkreettisuuden taso ei riitä. Riippuvuudet voidaan tunnistaa esimerkiksi prosessien ja tietojärjestelmien välisistä integraatioista, joten kyvykkyysmallinnuksista tulisi päästä porautumaan näihin tarkemman tason mallinnuksiin. Kyvykkyyksiä mallintaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kyvykkyyksien nimeämiseen ja mallinnusten selkeään visualisointiin. Lisäksi on sovittava yhteisistä toimintatavoista mallinnusten ylläpitämiseksi ja hyödyntämiseksi. Kyvykkyysmallinnuksia voidaan hyödyntää liiketoiminnan ja IT:n välisten raja-aitojen madaltamiseen, mutta myös liiketoiminnan sisäisten siilojen purkamiseen eri liiketoimintojen kesken.