Urheilulukiolaisten koulu- ja urheilu-uupumus kaksoisuralla : kolmen vuoden seurantatutkimus lukio-opiskelun aikana

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten urheilulukiolaisten koulu- ja urheilu-uupumus muuttuivat kolmen vuoden lukio-opiskelun aikana. Lisäksi tutkimme, miten urheilulukiolaisen sukupuoli sekä opiskelu- ja urheilumenestys olivat yhteydessä koulu- ja urheilu-uupumuksen muutokseen. Koulu- ja urheilu-uupumuksella tarkoitettiin tässä työssä kouluun tai urheiluun kohdistuvaa uupumusasteista väsymystä, kyynisyyttä ja riittämättömyyden tunteita opiskelijana tai urheilijana. Käsitteellä kaksoisura kuvattiin puolestaan urheilu-uran yhdistämistä opiskeluun tai työhön.

Tutkimuksen aineistona käytimme vuosina 2015–2018 kerättyä Winning in the Long Run -tutkimushankkeen tutkimusaineistoa. Tutkimushankkeessa tutkittiin Suomen urheilulukioissa opiskelevia nuoria, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 15–16-vuotiaita lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Tutkimukseen osallistui kuusi urheilulukiota eri puolilta Suomea. Kvantitatiivinen data kerättiin MrInterview-ohjelmiston tukemien web-kyselyjen avulla. Aineisto analysoitiin käyttäen SPSS-ohjelmaa (IBM SPSS-Statistics 28). Koulu- ja urheilu-uupumuksen muutosta lukio-opiskelun aikana tarkasteltiin toistomittausten varianssianalyysillä. Ryhmitteleviä tekijöitä olivat sukupuoli sekä opiskelu- ja urheilumenestys.

Tutkimustulokset osoittivat, että koulu- ja urheilu-uupumuksessa tapahtui muutosta kolmen vuoden lukio-opiskelun aikana. Urheilulukiolaisten koulu-uupumus lisääntyi etenkin ensimmäisen lukiovuoden aikana. Sukupuolella ja ajalla havaittiin yhdysvaikutusta toisen lukiovuoden aikana, kun tyttöjen koulu-uupumus lisääntyi, mutta poikien väheni. Koulu-uupumuksen muutos oli samansuuntaista kaikilla opiskelumenestyksestä riippumatta, mutta opinnoissa parhaiten menestyneet kokivat vähemmän koulu-uupumusta kuin opinnoissa heikosti tai keskinkertaisesti menestyneet urheilulukiolaiset. Urheilumenestyksellä oli yhteyttä koulu-uupumuksen muutokseen SM-tasolla kilpailevilla urheilijoilla lukion ensimmäisen vuoden aikana. Niiden urheilijoiden, jotka eivät olleet menestyneet SM-tasolla koulu-uupumus lisääntyi huomattavasti, kun taas SM-tasolla menestyneillä urheilijoilla koulu-uupumus lisääntyi vain hieman. Myös urheilu-uupumus lisääntyi kahden ensimmäisen lukiovuoden aikana. Urheilu-uupumuksen muutos oli samansuuntaista tytöillä ja pojilla. Myöskään opiskelu- tai urheilumenestys ei ollut yhteydessä urheilu-uupumuksen muutokseen.

Tämän tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että sekä opiskelijaurheilijoiden koulu- että urheilu-uupumuksen kokemus muuttui urheilulukiossa opiskelun aikana. Urheilulukioympäristöstä huolimatta koulu- ja urheilu-uupumus lisääntyivät etenkin lukion alkupuolella, mikä osoittaa, että opiskelijaurheilijat tarvitsevat tukea opintojen ja urheilun yhdistämiseen.

The present research investigated the development of school and sport burnout among student-athletes during three years of upper secondary school. Furthermore, we examined if student-athlete’s gender, study success and sport success were associated with changes in school and sport burnout. School and sport burnout have been defined as school- and sport-related exhaustion, cynicism, and feelings of inadequacy as a student or an athlete. The athletes’ dual career refers to combining athletic career and education or work.

The data of present study was part of the Winning in the Long Run project in 2015–2018. The project examined athletes in elite athlete upper secondary schools who were 15–16-year-old first year students. The study population consisted of six different elite athlete upper secondary schools in Finland. Quantitative research data were carried out via web-surveys supported by MrInterview software. The data was analyzed using SPSS software (IBM SPSS-Statistics 28). We used repeated measures ANOVA in the analyses of the development of school and sport burnout. Student-athlete’s gender, success in studies and success in sport were used as Between-Subjects Factors.

The results showed that both school and sport burnout changed during the three years of upper secondary school. School burnout increased especially during the first year of upper secondary school. Girls’ school burnout increased but boys’ decreased during the second year of upper secondary school. Students with highest grade point average experienced less school burnout than students with lower grade point average. Sport success was related to changes in school burnout among athletes competing at the national level during their first year of upper secondary school. Athletes who hadn’t achieved national success experienced a considerable increase in school burnout, whereas athletes who had achieved national success experienced only a slight increase in school burnout. Sport burnout increased especially during the first two years of upper secondary school. Changes in sport burnout did not associate with gender, study success or sport success.

Based on this master’s thesis, there were changes in school and sport burnout among student-athletes during their three years of upper secondary school. School and sport burnout increased especially during the first years of upper secondary school, despite student-athletes studied in the elite athlete upper secondary schools. The results indicate that student-athletes require support to balance their studies and sport career.