dc.contributor.advisor | Vuorinen, Jukka | |
dc.contributor.author | Kuosmanen, Tanja | |
dc.date.accessioned | 2023-05-26T07:09:24Z | |
dc.date.available | 2023-05-26T07:09:24Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87230 | |
dc.description.abstract | Lähes jokainen käyttää työssään nykyään jonkinlaista sähköistä tietojärjestelmää, joiden ajatellaan tehostavan työn tekemistä. Kuitenkin digitalisaatio luo tilanteen, jossa järjestelmät vanhenevat nopeasti, eli niiden elinkaari nähdään sellaisenaan lyhyenä. Tämä luo tarpeen järjestelmien kehittämiselle, jota toteutetaan nykyään enenevissä määrin erilaisia ketteriä menetelmiä hyödyntäen. Nämä ketterät menetelmät ja järjestelmien kehitys tuo mukanaan loppukäyttäjälle tarpeen oppia jatkuvasti uutta, uhan järjestelmän yllättävästä toimimattomuudesta sekä epävarmuuden järjestelmän kehittämisen aikajanasta. Nämä toimivat alustana teknostressin kehittymiselle, jonka voidaan nähdä vaikuttavan työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Työhön sitoutuminen voidaan organisaatiotasolla nähdä tärkeänä elementtinä, sillä uusien työntekijöiden rekrytointi on aikaa vievää ja kallista. Näin ollen voidaan nähdä tärkeänä tutkia, voivatko organisaatiot jollain tavalla vaikuttaa työntekijöidensä kokemaan teknostressiin.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta:
Miten loppukäyttäjien teknostressi ilmenee ketterän kehittämisen yhteydessä?
Millä keinoilla organisaatio voisi vähentää ketterän kehityksen yhteydessä esiintyvää teknostressiä?
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastatteluna, joissa käsiteltiin haastateltavien ymmärrystä heidän organisaationsa käyttämästä järjestelmän kehitysprosessista, teknostressin kokemuksistaan sekä heidän havaitsemistaan yksilön selviytymiskeinoista ja organisaation vaikutuskeinoista. Haastateltaviksi valikoitui kuusi Salesforce CRM järjestelmää työssään käyttävää henkilöä, joiden työnantajat kehittävät kyseistä järjestelmää ketteriä menetelmiä käyttäen. Haastatteluiden perusteella voitiin todeta, että ketteristä menetelmistä aiheutui käyttäjille ylikuormitukseen, monimutkaisuuteen ja epävarmuuteen liittyvää teknostressiä. Organisaation vaikutuskeinoista esiin nousi jo käytössä olevia, sekä haastateltavien kokemuksia siitä, miten teknostressin aiheutumista voisi niiden lisäksi vähentää. Keinot liittyivät esimerkiksi tietoisuuden lisäämiseen ja organisaatiokulttuuriin sekä siihen, että muutokset ovat järkeviä ja kerralla tar-peeksi pieniä. Lisäksi tuodaan esiin ehdotukset uudesta teknostressin aiheuttajasta ja tunkeilevuuden määritelmän laajentamisesta. | fi |
dc.format.extent | 68 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | |
dc.title | Koettu teknostressi ketterien menetelmien yhteydessä : organisaation vaikutusmahdollisuudet loppukäyttäjän näkökulmasta | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202305263290 | |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Informaatioteknologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Information Technology | en |
dc.contributor.laitos | Informaatioteknologia | fi |
dc.contributor.laitos | Information Technology | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Tietojärjestelmätiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Information Systems Science | en |
dc.rights.copyright | © The Author(s) | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 601 | |
dc.subject.yso | loppukäyttäjät | |
dc.subject.yso | organisaatiot | |
dc.subject.yso | kehittäminen | |
dc.subject.yso | ketterät menetelmät | |
dc.subject.yso | teknostressi | |
dc.subject.yso | tietojärjestelmät | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |