Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorVuorinen, Jukka
dc.contributor.authorKuosmanen, Tanja
dc.date.accessioned2023-05-26T07:09:24Z
dc.date.available2023-05-26T07:09:24Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87230
dc.description.abstractLähes jokainen käyttää työssään nykyään jonkinlaista sähköistä tietojärjestelmää, joiden ajatellaan tehostavan työn tekemistä. Kuitenkin digitalisaatio luo tilanteen, jossa järjestelmät vanhenevat nopeasti, eli niiden elinkaari nähdään sellaisenaan lyhyenä. Tämä luo tarpeen järjestelmien kehittämiselle, jota toteutetaan nykyään enenevissä määrin erilaisia ketteriä menetelmiä hyödyntäen. Nämä ketterät menetelmät ja järjestelmien kehitys tuo mukanaan loppukäyttäjälle tarpeen oppia jatkuvasti uutta, uhan järjestelmän yllättävästä toimimattomuudesta sekä epävarmuuden järjestelmän kehittämisen aikajanasta. Nämä toimivat alustana teknostressin kehittymiselle, jonka voidaan nähdä vaikuttavan työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen. Työhön sitoutuminen voidaan organisaatiotasolla nähdä tärkeänä elementtinä, sillä uusien työntekijöiden rekrytointi on aikaa vievää ja kallista. Näin ollen voidaan nähdä tärkeänä tutkia, voivatko organisaatiot jollain tavalla vaikuttaa työntekijöidensä kokemaan teknostressiin. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: Miten loppukäyttäjien teknostressi ilmenee ketterän kehittämisen yhteydessä? Millä keinoilla organisaatio voisi vähentää ketterän kehityksen yhteydessä esiintyvää teknostressiä? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena teemahaastatteluna, joissa käsiteltiin haastateltavien ymmärrystä heidän organisaationsa käyttämästä järjestelmän kehitysprosessista, teknostressin kokemuksistaan sekä heidän havaitsemistaan yksilön selviytymiskeinoista ja organisaation vaikutuskeinoista. Haastateltaviksi valikoitui kuusi Salesforce CRM järjestelmää työssään käyttävää henkilöä, joiden työnantajat kehittävät kyseistä järjestelmää ketteriä menetelmiä käyttäen. Haastatteluiden perusteella voitiin todeta, että ketteristä menetelmistä aiheutui käyttäjille ylikuormitukseen, monimutkaisuuteen ja epävarmuuteen liittyvää teknostressiä. Organisaation vaikutuskeinoista esiin nousi jo käytössä olevia, sekä haastateltavien kokemuksia siitä, miten teknostressin aiheutumista voisi niiden lisäksi vähentää. Keinot liittyivät esimerkiksi tietoisuuden lisäämiseen ja organisaatiokulttuuriin sekä siihen, että muutokset ovat järkeviä ja kerralla tar-peeksi pieniä. Lisäksi tuodaan esiin ehdotukset uudesta teknostressin aiheuttajasta ja tunkeilevuuden määritelmän laajentamisesta.fi
dc.format.extent68
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.titleKoettu teknostressi ketterien menetelmien yhteydessä : organisaation vaikutusmahdollisuudet loppukäyttäjän näkökulmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202305263290
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.contributor.oppiaineInformation Systems Scienceen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysoloppukäyttäjät
dc.subject.ysoorganisaatiot
dc.subject.ysokehittäminen
dc.subject.ysoketterät menetelmät
dc.subject.ysoteknostressi
dc.subject.ysotietojärjestelmät
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright