Show simple item record

dc.contributor.advisorPyykkönen, Miikka
dc.contributor.authorMuhonen, Miia
dc.date.accessioned2023-05-17T10:37:09Z
dc.date.available2023-05-17T10:37:09Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87019
dc.description.abstractTutkimus käsittelee Riutulan lastenkotia, sen kasvatusmenetelmiä ja erityisesti saamelaisten kokemuksia lastenkodissa asumisesta. Tutkimus käsittelee myös Riutulan koulua. Suojelukasvatus kristillisen moraalin periaatteiden mukaan oli 1900-luvun alussa tyypillistä ja kasvatusmenetelmissä korostettiin isänmaallisuutta ja Suomen kulttuurin tapoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kokivatko saamelaislapset kulttuurista muutosta Riutulan lastenkotiin päätyessään ja millaista muutos oli sekä millaisena saamelaiset itse kokivat muutoksen. Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä ja siinä on käytetty fenomenologista lähestymistapaa, joka perustuu henkilöiden omiin kokemuksiin. Tutkimus perustuu pääosin historialliseen aineistoon ja se on toteutettu valmiita tekstejä analysoimalla. Historialliset tekstit sisältävät muistelmia ja vuosikertomuksia. Lisäksi aineistoon sisältyy uudempia lehtiartikkeleita, jotka perustuvat muistelmiin. Aineisto on analysoitu teemoittelumenetelmää soveltaen. Tutkimuksen teoriaosuus sisältää aikaisempaa tutkimusta aiheesta, tieteellistä kirjallisuutta, lehtiartikkeleita sekä muuta kirjallisuutta. Tutkimuksessa tulkitaan tutkimustuloksia olemassa olevien teorioiden avulla. Tulkinnassa on käytetty Michel Foucault`n teoriaa kristillisestä vallankäytöstä, paimenvallasta, jonka avulla muodostetaan käsitys lastenkodin kasvatuksesta. Lastenkodin kasvattien kohtaaman kulttuurisen muutoksen kokemuksia on määritelty Stuart Hallin identiteettiteorian kautta. Tutkimuksella saatiin selville, että Riutulan lastenkodissa asuneet lapset kokivat kulttuurisen muutoksen päätyessään lastenkotiin. Lapset luopuivat omasta äidinkielestään ja omalle kulttuurilleen merkittävistä tavoista ja perinteistä. Lastenkodissa asuneet saamelaiset kuitenkin suurelta osin muistelevat lastenkotia lämmöllä. Tutkimustuloksissa oli havaittavissa eroja, kun verrattiin Riutulan lastenkodin lapsia ja Riutulassa koulua käyneitä lapsia ja heidän muistelmiaan. Lapset, jotka kävivät Riutulassa koulua, mutta eivät olleet lastenkodin kasvatteja, kokivat muistot huonommiksi kuin lastenkodin kasvatit.fi
dc.format.extent70
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherkristillis-moraalinen kasvatus
dc.subject.otherpaimenvalta
dc.titleSaamelaislasten suojelu Riutulan lastenkodissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202305173083
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEtnologiafi
dc.contributor.oppiaineEthnologyen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi302
dc.subject.ysolastenkodit
dc.subject.ysosaamelaiset
dc.subject.ysokulttuuri
dc.subject.ysolastensuojelulaitokset
dc.subject.ysoidentiteetti
dc.subject.ysosaamelaisuus
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright