Saamelaislasten suojelu Riutulan lastenkodissa
Tutkimus käsittelee Riutulan lastenkotia, sen kasvatusmenetelmiä ja erityisesti saamelaisten kokemuksia lastenkodissa asumisesta. Tutkimus käsittelee myös Riutulan koulua. Suojelukasvatus kristillisen moraalin periaatteiden mukaan oli 1900-luvun alussa tyypillistä ja kasvatusmenetelmissä korostettiin isänmaallisuutta ja Suomen kulttuurin tapoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kokivatko saamelaislapset kulttuurista muutosta Riutulan lastenkotiin päätyessään ja millaista muutos oli sekä millaisena saamelaiset itse kokivat muutoksen.
Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä ja siinä on käytetty fenomenologista lähestymistapaa, joka perustuu henkilöiden omiin kokemuksiin. Tutkimus perustuu pääosin historialliseen aineistoon ja se on toteutettu valmiita tekstejä analysoimalla. Historialliset tekstit sisältävät muistelmia ja vuosikertomuksia. Lisäksi aineistoon sisältyy uudempia lehtiartikkeleita, jotka perustuvat muistelmiin. Aineisto on analysoitu teemoittelumenetelmää soveltaen.
Tutkimuksen teoriaosuus sisältää aikaisempaa tutkimusta aiheesta, tieteellistä kirjallisuutta, lehtiartikkeleita sekä muuta kirjallisuutta. Tutkimuksessa tulkitaan tutkimustuloksia olemassa olevien teorioiden avulla. Tulkinnassa on käytetty Michel Foucault`n teoriaa kristillisestä vallankäytöstä, paimenvallasta, jonka avulla muodostetaan käsitys lastenkodin kasvatuksesta. Lastenkodin kasvattien kohtaaman kulttuurisen muutoksen kokemuksia on määritelty Stuart Hallin identiteettiteorian kautta.
Tutkimuksella saatiin selville, että Riutulan lastenkodissa asuneet lapset kokivat kulttuurisen muutoksen päätyessään lastenkotiin. Lapset luopuivat omasta äidinkielestään ja omalle kulttuurilleen merkittävistä tavoista ja perinteistä. Lastenkodissa asuneet saamelaiset kuitenkin suurelta osin muistelevat lastenkotia lämmöllä. Tutkimustuloksissa oli havaittavissa eroja, kun verrattiin Riutulan lastenkodin lapsia ja Riutulassa koulua käyneitä lapsia ja heidän muistelmiaan. Lapset, jotka kävivät Riutulassa koulua, mutta eivät olleet lastenkodin kasvatteja, kokivat muistot huonommiksi kuin lastenkodin kasvatit.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lastenkodissa asuvien nuorten ihmissuhteet : läheisyyttä turvallisella etäisyydellä
Akkila, Ilona (2020)Pro gradu-tutkielmassani selvitän, miten lastenkotiin sijoitettujen nuorten ihmissuhteita on tutkittu sekä suomalaisessa että kansainvälisessä tutkimuksessa. Lisäksi tutkin, millaisina nämä ihmissuhteet tutkimuksen valossa ... -
Kolonialismin vaikutukset kristityn joikaajan näkökulmasta
Oja, Katariina (2020)Tässä maisterintutkielmassa käsittelen kristittyjen saamelaisten joikaajien ajatuksia kristillisestä joikaamisesta ja sen asemasta saamelaisessa kulttuurissa. Maisterintutkielmani on jatkoa kandidaatintutkielmalleni, jossa ... -
Apinoista ystäviin : saamelaisten 'toiseus' 1800-luvun lopun valokuvissa
Kähkönen, Anu (2013)Tutkimukseni tarkastelee saamelaisista 1800-luvun lopussa otettuja valokuvia ja niihin kätkeytyviä merkityksiä. Tutkimukseni taustalla on kaksi erilaista tieteellistä diskurssia, joiden pohjalta valokuvia lähestyn. Ensimmäinen ... -
Päivitettyä perinnettä : saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja
Ahvenjärvi, Kaisa (University of Jyväskylä, 2017)This doctoral dissertation investigates the imagery of Sáminess in contemporary Sámi poetry. The research material of the study consists of poetry collections published in North Sámi and Norwegian by eight Sámi authors: ... -
Etnisyyden rakentuminen kahden saamelaismuseon perusnäyttelyissä
Potinkara, Nika (University of Jyväskylä, 2015)This study examines the construction of ethnicity in the permanent exhibitions of two museums: Siida, the National Museum of the Finnish Sámi and the Nature Centre of Metsähallitus, and Ájtte, the Swedish Mountain and Sámi ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.