Saamelaislasten suojelu Riutulan lastenkodissa
Abstract
Tutkimus käsittelee Riutulan lastenkotia, sen kasvatusmenetelmiä ja erityisesti saamelaisten kokemuksia lastenkodissa asumisesta. Tutkimus käsittelee myös Riutulan koulua. Suojelukasvatus kristillisen moraalin periaatteiden mukaan oli 1900-luvun alussa tyypillistä ja kasvatusmenetelmissä korostettiin isänmaallisuutta ja Suomen kulttuurin tapoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kokivatko saamelaislapset kulttuurista muutosta Riutulan lastenkotiin päätyessään ja millaista muutos oli sekä millaisena saamelaiset itse kokivat muutoksen.
Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä ja siinä on käytetty fenomenologista lähestymistapaa, joka perustuu henkilöiden omiin kokemuksiin. Tutkimus perustuu pääosin historialliseen aineistoon ja se on toteutettu valmiita tekstejä analysoimalla. Historialliset tekstit sisältävät muistelmia ja vuosikertomuksia. Lisäksi aineistoon sisältyy uudempia lehtiartikkeleita, jotka perustuvat muistelmiin. Aineisto on analysoitu teemoittelumenetelmää soveltaen.
Tutkimuksen teoriaosuus sisältää aikaisempaa tutkimusta aiheesta, tieteellistä kirjallisuutta, lehtiartikkeleita sekä muuta kirjallisuutta. Tutkimuksessa tulkitaan tutkimustuloksia olemassa olevien teorioiden avulla. Tulkinnassa on käytetty Michel Foucault`n teoriaa kristillisestä vallankäytöstä, paimenvallasta, jonka avulla muodostetaan käsitys lastenkodin kasvatuksesta. Lastenkodin kasvattien kohtaaman kulttuurisen muutoksen kokemuksia on määritelty Stuart Hallin identiteettiteorian kautta.
Tutkimuksella saatiin selville, että Riutulan lastenkodissa asuneet lapset kokivat kulttuurisen muutoksen päätyessään lastenkotiin. Lapset luopuivat omasta äidinkielestään ja omalle kulttuurilleen merkittävistä tavoista ja perinteistä. Lastenkodissa asuneet saamelaiset kuitenkin suurelta osin muistelevat lastenkotia lämmöllä. Tutkimustuloksissa oli havaittavissa eroja, kun verrattiin Riutulan lastenkodin lapsia ja Riutulassa koulua käyneitä lapsia ja heidän muistelmiaan. Lapset, jotka kävivät Riutulassa koulua, mutta eivät olleet lastenkodin kasvatteja, kokivat muistot huonommiksi kuin lastenkodin kasvatit.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2023
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202305173083Use this for linking
Language
Finnish
Copyright© The Author(s)