Lukiolaisten tyttöjen kokemuksia sosiaalisen median vaikutuksista kehonkuvaansa

Abstract

Tämän laadullisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia sosiaalisen median käyttäjiä lukiolaiset tytöt ovat ja millaisia ajatuksia heillä on kehonkuvastaan. Päätarkoituksena oli selvittää lukiolaisten tyttöjen kokemuksia sosiaalisen median vaikutuksista kehonkuvaansa. Koska suurin osa nuorista käyttää sosiaalista mediaa, ja sosiaalisella medialla on todettu olevan vaikutuksia nuorten kokemuksiin kehonkuvastaan, aiheesta on tärkeää saada ajankohtaista ja uutta tutkimustietoa nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja se asemoituu fenomenologis- hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, sillä pyrkimyksenä oli ymmärtää nuorten kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä ja tulkita heidän antamiaan merkityksiä. Tutkimukseen osallistui viisi keskisuomalaisessa lukiossa opiskelevaa tyttöä. Tutkimusaineisto koostui puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, ja tutkimusaineisto analysoitiin laadulliseen tutkimukseen soveltuvalla aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Tutkimukseen osallistuneet lukiolaiset tytöt käyttivät sosiaalista mediaa päivittäin. Suosituimpia kanavia olivat Instagram, Snapchat ja Tiktok. Yksi keskeisimmistä sosiaalisen median käyttömotiiveista oli sosiaalisten suhteiden ylläpito. Muita käyttömotiiveja olivat oman sisällön julkaisu ja vapaa-ajan vietto. Suurin osa lukiolaisista julkaisi sisältöä sosiaalisen median eri kanaviin. Tutkimuksen mukaan lukiolaiset tytöt olivat tällä hetkellä tyytyväisiä omaan kehonkuvaansa, mutta kehotyytymättömyyttä oli ilmennyt erityisesti yläkouluaikoina. Suurimpia syitä kehotyytymättömyydelle olivat olleet korona-aika sekä muihin vertailu sosiaalisessa mediassa. Nuoret kokivat, että sosiaalisen median sisältö on epärealistista, koska kuvia muokataan niin paljon. Tutkimukseen osallistuneilla nuorilla oli hyvä sosiaalisen median lukutaito, sillä he tiedostivat sosiaalisen median epärealistisuuden. Sosiaalisen median lukutaito edisti myönteistä käsitystä kehonkuvasta. Myönteistä käsitystä kehonkuvasta edisti myös omiin kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin liittyvä sosiaalisen median sisältö.

Liikunnan- ja terveystiedon opetuksen merkitys nuorten kehonkuvan rakentumisen ja myönteisen kokemisen kannalta on suuri. Tutkimustulosten perusteella liikunnan- ja erityisesti terveystiedon opetuksessa tulisi painottaa enenevissä määrin sosiaalisen median lukutaidon opettamista eri kouluasteilla. Tällä tavoin voitaisiin lisätä nuorten tietoisuutta sosiaalisen median käytöstä ja vaikutuksista.

The aim of this qualitative Master's thesis was to investigate the experiences of high school girls regarding the impact of social media on their body image. In addition, the study examined what kind of social media users high school girls are and what thoughts they have about their own body image. Most young people use social media, and using social media has an examined impact on their experiences of body image. Therefore, it is important to obtain new research data on the effects of social media to support their well-being.

The study was conducted as qualitative research and its research position is part of the phenomenological hermeneutics tradition, because the aim was to understand high school girls’ own experiences. The participants of the study were five female high school students in Central Finland. The data was gathered through semi-structured theme interviews. The data was analyzed by using data-oriented content analysis which is suitable for qualitative research.

The participants used social media every day. The most popular social media channels were Instagram, Snapchat and Tiktok. One of the main motives for using social media was to maintain social relationships. Other motives included publishing their own content and spending free time. Most high school students posted content on different social media channels. According to the study, the high school girls were currently satisfied with their own body image, but body dissatisfaction had been particularly evident during their lower secondary school years. The main reasons for body dissatisfaction had been COVID-19 and comparison to others on social media. The participants felt that social media content is unrealistic because the pictures are heavily edited. The people who participated in the study had good social media literacy as they were aware of the unreality of social media. Social media literacy promoted a positive perception of body image. A positive perception of body image was also promoted by social media content related to the participants’ own interests and hobbies.

The significance of physical and health education in building young people's body image and positive experiences is major. Based on the research results, social media literacy should be emphasized in physical education and health education at different school levels. In this way, young people's awareness of social media use and its possibly detrimental effects could be increased.