Identity and language ideology of EMI medical teachers and students in China

Abstract

In the trend towards globalisation in higher education, English medium instruction (EMI) has grown rapidly in China since the 2000s. However, the outcomes of EMI have not necessarily met the stakeholders’ expectations, especially those in universities not in the top tier and in developing areas. Focusing on Chinese EMI medical teachers and students from an ordinary university, this doctoral study probes this misalignment through analysing identity construction and interaction with different ideologies. Drawing on social constructivism theories to investigate the relationship between identity and ideology, this study sees identity and language ideology as socially constructed in discourses. The dataset consists of two parts: semi-structured interviews with five Chinese medical teachers and eighteen students in 2020, and supplementary research materials (e.g., lecturers’ PowerPoint slides and institutional documents). This study has analysed the qualitative dataset at both content and discourse levels and identified five key findings. 1) Participants’ emphasis on medical expertise and positioning themselves apart from their EFL counterparts. 2) Their admiration of scholarship of “the West” and perception of English as the dominant medium in modern medicine. 3) The discursive creation and circulation of their “elite” identity as challenge-ridden in de facto EMI teaching/learning. 4) Different ideological stances towards bilingualism compete and reconcile in and beyond the EMI classroom. 5) Diverse ideologies of English (in relation to Chinese) simultaneously push them onward and outward to negotiate and re-construct their EMI identities. These findings bring up important implications for the integration of content and language, about perceptions of English for pedagogy, and for bilingual skills and practices for intra- and international/cultural communication. This study not only contributes to the research on the forms of EMI provision – focusing of the category of ordinary universities in China - but also responds to the call for interdisciplinary research – examining sociocultural aspects in order to (re-)define EMI education. Keywords: China, English-medium instruction (EMI), identity, ideology, medical education, teachers, students

Korkeakoulutuksen globalisaatiokehityksen myötä englanninkielinen opetus (English-medium instruction eli EMI) on lisääntynyt nopeasti Kiinassa 2000-luvun alusta lähtien. EMI:n tulokset eivät ole aina olleet sidosryhmien odotusten mukaisia varsinkaan huippuyliopistoihin kuulumattomissa yliopistoissa kehittyvillä alueilla. Tässä väitöstutkimuksessa tutkitaan tätä epäsuhtaa keskittymällä EMI-ympäristössä toimiviin kiinalaisiin lääketieteen opettajiin ja opiskelijoihin tavallisessa yliopistossa ja analysoimalla identiteetin rakentumista ja vuorovaikutusta erilaisten ideologioiden kanssa. Identiteetin ja ideologian suhdetta tarkastellaan sosiaalisen konstruktivismin teorioiden pohjalta ja kielellinen identiteetti sekä ideologia nähdään diskursseissa sosiaalisesti rakentuneina. Aineisto koostuu kahdesta osasta: viiden kiinalaisen lääketieteen opettajan ja kahdeksantoista opiskelijan vuonna 2020 tehdystä teemahaastattelusta ja niiden transkriptiosta sekä täydentävästä aineistosta (esim. PowerPoint-dioista ja asiakirjoista). Laadullista aineistoa analysoitiin sekä sisällön että diskurssin tasolla ja siitä tehtiin viisi keskeistä havaintoa. 1) Osallistujien lääketieteen asiantuntemus korostuu ja he asettavat itsensä erilleen englantia ensikielenään puhuvista kollegoistaan. 2) ”Länsimaista” oppineisuutta ihaillaan ja englanti mielletään modernin lääketieteen hallitsevaksi kieleksi. 3) ”Eliitti-identiteetin” diskursiivisesta luomisesta ja välittymisestä tulee haasteellista EMI-opetuksessa ja -oppimisessa. 4) Erilaiset ideologiset asenteet kaksikielisyyttä kohtaan sekä haastavat toisiansa että mukautuvat toisiinsa EMI-luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella. 5) Englannin kieleen liittyvät ideologiat (suhteessa kiinaan) ajavat osallistujia sekä eteenpäin että ulospäin neuvottelemaan ja rakentamaan uudelleen EMI-identiteettinsä. Havainnot nostavat esiin tärkeitä implikaatioita, jotka liittyvät sisällön ja kielen integrointiin, pedagogisiin käsityksiin englannin kielen käytöstä sekä kaksikielisiin taitoihin ja käytäntöihin maiden ja kulttuurien sisäisessä sekä kansainvälisessä ja kulttuurienvälisessä viestinnässä. Tutkimus on osa Kiinan yliopistojen EMI-opetuksen muotoja koskevaa tutkimusta, mutta se vastaa myös monitieteisen tutkimuksen tarpeeseen tarkastelemalla sosiokulttuurisia näkökohtia EMI:n (uudelleen)määrittelemiseksi. Asiasanat: Kiina, englanninkielinen opetus (EMI), identiteetti, ideologia, lääketieteellinen koulutus, opettajat, opiskelijat