Hormonikierto ja säännöllistä kestävyysliikuntaa harrastavien fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu

Abstract

Kuukautiskierto on ihmisen luonnollinen biorytmi vaikuttaen mahdollisesti useisiin erilaisiin fysiologisiin ominaisuuksiin. Kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen ja tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun on tutkittu verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kestävyysliikuntaa harrastavien hormonikierron vaikutusta aktiivisuusmittarilla mitattuun energiankulutukseen ja fyysiseen aktiivisuuteen sekä harjoituspäiväkirjoilla kerättyyn harjoittelun kuormitukseen ja toteumaan yhden kuukauden seurannassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin luonnollisen kuukautiskierron ja hormonaalisen ehkäisyn vaikutusta mahdollisiin eroihin fyysisessä aktiivisuudessa ja harjoittelussa. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Naisurheilija -tutkimusta. Tutkimushenkilöt (n=39, ikä 25,9±5 v, BMI 22,7±2,5) jakautuivat kolmeen ryhmään: luonnollisen kuukautiskierron (NHC, n=16) ja hormonaalisen ehkäisyn ryhmiin (HC, n=23), joita olivat yhdistelmäehkäisyn (CHC, n=10) ja progestiiniehkäisyn ryhmät (PHC, n=13). Hormonikierron vaiheet määriteltiin ehkäisyryhmän mukaisesti verinäyteanalyysin ja ovulaatiotestin avulla. Päivittäistä fyysistä aktiivisuutta seurattiin Bodyguard 2 (BG2; Firstbeat Technologies Ltd., Jyväskylä, Suomi) laitteen avulla ja harjoittelua harjoituspäiväkirjojen avulla. Fyysinen aktiivisuus ja energiankulutus analysoitiin kolmen päivän ajalta kunkin hormonikierron vaiheen kohdalta ja harjoittelua harjoituspäiväkirjoista koko seurantajakson ajalta. Tutkimusryhmät eivät eronneet iän, sukupuolen, kehonpainoindeksin (BMI), rasvaprosentin tai maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) osalta. Fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu eivät eronneet hormonikierron vaiheissa ryhmien NHC, CHC ja PHC välillä (p>0.05). Fyysiseen aktiivisuuteen käytetty energiankulutus oli keskimäärin 732±297 kcal/pv ja 80 MET-h/vk (MET-tuntia viikossa). Keskimääräinen askelmäärä oli 8222±3333 askelta päivässä. Harjoittelun määrässä ja koetussa kuormituksessa ei ollut eroa ryhmien välillä (p>0.05). Harjoittelua kertyi 444±202 minuuttia viikossa ja harjoittelun kuormitus oli 301±183 sRPE (session-RPE). Tulosmuuttujissa havaittiin merkittävää hajontaa tutkimushenkilöiden välillä. Hormonaalinen ehkäisy ei tutkimuksen perusteella näytä vaikuttavan aktiivisesti liikuntaa harrastavien naisten arjen fyysiseen aktiivisuuteen tai harjoittelun määrään, harjoitteluun käytettyyn aikaan tai koettuun kuormitustasoon. Aiheen monisyisyyden vuoksi harjoittelun suunnittelussa kuukautiskierto ja ehkäisymenetelmät tulee huomioida yksilöllisesti.

As a natural biorhythm, the menstrual cycle has various effects on a woman’s physiology. The effects of menstrual cycle and hormonal contraceptives on physical activity and exercise training remains understudied. The aim of this study was to investigate the effects of the hormonal cycle on physical activity and training on active, endurance trained women. Measurements of energy expenditure and counting of the daily steps were conducted using an activity measurement device and the exercise training intensity, frequency and duration were recorded using self-reported exercise diary. The focus was on the differences between the naturally menstruating group and the groups using hormonal contraceptives. The study was part of the Naisurheilija research project at the University of Jyväskylä. The participants n=39 (age 25,9±5 years, BMI 22,7±2,5) were recruited into the groups: non-hormonal contraceptive (NHC, n=16) and hormonal contraceptive (HC, n=23) and further to combined oral hormonal contraceptive (CHC, n=10) and progestin-only contraceptive (PHC, n=13) groups. Participants’ physical activity was monitored using Bodyguard 2 (BG2; Firstbeat Technologies Ltd., Jyväskylä, Finland) and training was recorded by self-report exercise diaries. The physical activity measures were collected from three consecutive days in each phase of a cycle and exercise training during one hormonal cycle. The hormonal cycle phases were analyzed according to group from fasting blood samples and ovulation tests. The groups did not differ by the age, sex, body mass index (BMI), fat percentage or maximal oxygen consumption (VO2max). There were no differences in physical activity or exercise training between NHC, CHC or PHC (p>0.05). The physical activity energy expenditure averaged 723±297 kilocalories per day and 80 MET/h-wk (MET hours per week). The average steps were 8222±3333 per day. Furthermore, there were no differences in the training amount or load between the study groups (p>0.05). The participants were training an average of 444±202 minutes per week and the training intensity was 301±183 sRPE (session-RPE). Based on the results of the study, the use of hormonal contraceptives does not appear to affect the physical activity or the training intensity, amount, or duration in physically active endurance training women. Due to the multidimensional phenomenon of hormonal cycles, it is recommended to adopt an individualized approach on training planning considering possible effects of hormonal contraceptive use and hormonal cycle on active sports women.