Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa kokemusperäistä tietoa ulkoilmaopetusta tekevien opettajien kokemuksista, havainnoista ja käsityksistä ulkoilmaopetuksesta oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistäjänä, ja ulkoilmaopetuksen toteuttamisesta osana luokan- ja aineenopetusta perusopetuksessa. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin saamaan esiin käsityksiä siitä, miten liikunnanopettajat voisivat olla tukemassa luokan- ja aineenopettajia ulkoilmaopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusotteella, ja aineistonkeruun menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin neljää opettajaa, jotka olivat käyttäneet vähintään vuoden ajan ulkoilmaopetusta yhtenä opetusmenetelmänä perusopetuksessa. Keskimääräinen haastattelun pituus oli 38 minuuttia (36–41min) ja litteroitua aineistoa haastatteluista muodostui yhteensä 39 sivua. Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, ja l
ähestymistapa oli fenomenologis-hermeneuttinen, koska tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään opettajien kokemuksia ja merkitysmaailmaa tarkasteltavasta ilmiöstä sen sijaan, että olisi tavoiteltu yleistettävyyttä.
Tutkimus osoitti, että ulkoilmaopetus voi edistää oppilaiden fyysistä aktiivisuutta. Fyysistä aktiivisuutta edistävinä tekijöinä havaittiin siirtymät, monipuoliset ulko-oppimisympäristöt, seikkailu- ja elämyspedagogiset menetelmät sekä opetuksen toiminnallisuus. Tutkimus vahvisti ulkoilmaopetuksen olevan monipuolinen opetusmenetelmä, joka soveltuu eri oppiaineisiin ja ikäryhmille sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Ulkoilmaopetusta voidaan toteuttaa esimerkiksi lyhyt- ja pidempiaikaisten oppimisprosessien, yhteisopettajuuden, monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja tutkivan ja kokemuksellisen oppimisen keinoin. Ulkoilmaopetuksella koettiin olevan positiivia vaikutuksia opettajien työhyvinvoinnille. Lisäksi liikunnanopettajan koettiin voivan auttaa luokan- ja aineenopettajia ulkoilmaopetuksen toteuttamisessa opetuksen ideointiavun, välineistöstä vastaamisen ja koulun toimintakulttuurin muutokseen osallistumisen kautta.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin todeta ulkoilmaopetuksen olevan yksi pedagoginen valinta ja keino, jolla voidaan auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallista liikkumattomuuden ongelmaa, opettaa kestävää tulevaisuutta ja lisätä oppilaiden ja opettajien kokonaisvaltaista hyvinvointia luonnon hyvinvointivaikutuksien kautta.
...
The purpose of this study was to provide empirical data on the experiences, observations and perceptions of outdoor education as a means of promoting physical activity among students, and on the implementation of outdoor education as part of classroom and subject teaching in primary education. In addition, the study aimed to elicit perceptions on how physical education teachers could support classroom and subject teachers in planning and implementing outdoor education.
The study was conducted using a qualitative research approach, and a semi-structured thematic interviews were used as the data collection method. The study interviewed four teachers who had used outdoor education as a teaching method in primary education for at least one year. The average length of the interview was 38 minutes (range from 36 to 41minutes) and the transcribed material from the interviews consisted of a total of 39 pages. The study used a data-driven content analysis and a phenomenological-hermeneutic ap
proach, as the study sought to understand the teachers' experiences and meanings of the phenomenon under investigation, rather than seeking generalisability.
The study showed that outdoor education can promote physical activity among pupils. Transitions, varied outdoor learning environments, adventure and experiential education methods and the functional nature of teaching were identified as factors that promote physical activity. The study confirmed that outdoor education is a versatile teaching method, suitable for different subjects and age groups, as well as for pupils with special needs. Outdoor education can be implemented through short and longer learning processes, co-teaching, multidisciplinary learning contexts, exploratory and experiential learning. Outdoor learning was seen to have a positive impact on teachers' well-being at work. In addition, the physical education teacher was perceived to be able to assist classroom and subject teachers in the implementation of outdoor education through helping with teaching ideas, taking responsibility for equipment and contributing to the change in the school culture.
The study concluded that outdoor education is a pedagogical choice and a means to help solve the sociental problem of immobility, teach for a sustainable future and increase the overall well-being of students and teachers through the well-being effects of nature.
...
