dc.contributor.advisor | Kosonen, Erja | |
dc.contributor.author | Ahokas, Hilla | |
dc.date.accessioned | 2023-04-18T05:33:32Z | |
dc.date.available | 2023-04-18T05:33:32Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86384 | |
dc.description.abstract | Kandidaatintutkielmani on kirjallisuuskatsaus vauvan musiikillisesta vuorovaikutuksesta ja toimijuudesta. Vauvan musiikillisen vuorovaikutuksen ja musiikillisten reaktioiden ja kokemusten lisäksi kirjoitan musiikin aivotutkimuksesta, sillä se on tärkeässä roolissa vauvojen tutkimisessa.
Vastasyntynyt kykenee havaitsemaan musiikin rytmin, ja muistamaan sikiöaikana kuullun musiikin. Havaitsemisen lisäksi vauva nauttii musiikista ja kuuntelee sitä mielellään. Kasvaessaan vauva leikkii vokaaleilla ja erilaisilla äänillä ja saa leikistä mielihyvää. Vauvoille puhutaan ja lauletaan eri tavalla kuin muille, ja vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta voidaan pitää musiikillisena. Tyynnyttelevä puhe tai laulu on tarkoitettu vauvan rauhoittamiseen, ja innostava puhe tai laulu puolestaan vauvan leikittämiseen. Vauvalle puhuttua puhetta kutsutaan hoivapuheeksi, ja se sisältää paljon musiikillisia piirteitä. Hoivapuhe on merkityksellistä, sillä se vahvistaa muun muassa vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta ja auttaa puheen kehityksessä.
Musiikin aivotutkimus on osoittanut, että musiikki aktivoi aivojen mielihyväalueita, ja vaikuttaa aivojen rakenteeseen. Musiikilla on myös useita siirtovaikutuksia, ja sitä käytetään muun muassa kognitiivisiin toimintoihin liittyvien haasteiden kuntoutuksessa. Tutkimus osoittaa, että jo sikiöaikana kuultu musiikki voi vaikuttaa hermoston kehitykseen. Vauvat kehittyvät yksilöllisesti, ja musiikilla voi olla merkittävä rooli hyvinvoinnin lisääjänä, kasvun tukena ja varhaisessa vuorovaikutuksessa. | fi |
dc.format.extent | 30 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | hoivapuhe | |
dc.title | Vauvan musiikillinen vuorovaikutus ja toimijuus ensimmäisen puolen vuoden aikana | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202304182508 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Music, Art and Culture Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Musiikkikasvatus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Music Education | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3052 | |
dc.subject.yso | aivotutkimus | |
dc.subject.yso | musikaalisuus | |
dc.subject.yso | musiikki | |
dc.subject.yso | vauvat | |
dc.subject.yso | musiikkikasvatus | |
dc.subject.yso | vuorovaikutus | |
dc.subject.yso | aivot | |
dc.subject.yso | oppiminen | |
dc.subject.yso | lapsen kehitys | |
dc.subject.yso | musiikkipsykologia | |
dc.subject.yso | varhainen vuorovaikutus | |