Fyysisen aktiivisuuden yhteys koettuun aggressiivisuuteen 9.-luokkalaisilla oppilailla
Päivämäärä
2023Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..
Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko fyysisellä aktiivisuudella yhteys koettuun aggressiivisuuteen 9.-luokkalaisilla oppilailla. Fyysisen aktiivisuuden ja aggressiivisuuden välistä yhteyttä selvitettiin lisäksi erikseen tytöillä ja pojilla. Tutkimuksessa tutkittiin myös fyysisen aktiivisuuden ja aggressiivisuuden eroja tyttöjen ja poikien välillä sekä fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumista tytöillä ja pojilla. Tutkimusjoukkona olivat 122 9.-luokkalaista oppilasta, joista 59 oli poikia, 61 tyttöjä ja 2 muunsukupuolisia.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimuksessa oppilaiden koettua aggressiivisuutta mitattiin itse suomentamallamme Buss-Perry Aggression Questionaire -mittarilla (Buss & Perry 1992). Aggressiivisuus koostui neljästä eri osatekijästä, joita olivat fyysinen aggressio, verbaalinen aggressio, viha ja vihamielisyys. Oppilaiden koettua aggressiivisuutta selvitettiin 29 väitteellä, joiden vastausvaihtoehtoina käytettiin viisiportaista Likert –asteikkoa. Fyysisen aktiivisuuden määrä mitattiin oppilaan itsearvioimana WHO:n koululaiskyselyn (Ylipiipari ym. 2009) kahdella fyysisen aktiivisuuden kysymyksellä, joiden vastausvaihtoehdot olivat 0–7 päivää viikossa. Tutkimuksen kuvailevat tulokset esitettiin fyysisen aktiivisuuden ja koetun aggressiivisuuden keskiarvoina. Tulosten tilastollinen analyysi suoritettiin Pearsonin korrelaatiokertoimella.
Tutkimustulosten mukaan oppilaat olivat keskitasoisesti aggressiivisia, koska oppilaiden aggressiivisuuden arvot kaikilla aggressiivisuuden osatekijöillä sekä kokonaisaggressiolla olivat keskimäärin lähellä arvoa 3, joka kuvasti keskitasoista aggressiota 1–5 -Likert-asteikolla mitattuna. Sukupuolten välisessä vertailussa poikien ja tyttöjen aggressiivisuuden keskiarvoerot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tutkimustulosten mukaan oppilaiden fyysisen aktiivisuuden keskiarvo oli 3,95 eli tutkimuksen mukaan oppilaat liikkuivat keskimäärin 4 päivänä 60 minuuttia vähintään kohtalaisella kuormituksella. Fyysisen aktiivisuuden suosituksen täyttivät 14,7 % 9-luokkalaisista oppilaista. Pojista suosituksen täyttivät 22 % ja tytöistä 6,6 %. Sukupuolten välisessä vertailussa poikien ja tyttöjen fyysisen aktiivisuuden keskiarvoerot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tutkimustulokset osoittivat, että oppilaiden fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä aggressiivisuuteen, sillä fyysisen aktiivisuuden ja kokonaisaggression sekä aggressiivisuuden osatekijöiden väliset korrelaatiot olivat pieniä, eivätkä ne olleet tilastollisesti merkitseviä. Fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä aggressiivisuuteen myöskään, kun yhteyttä tarkasteltiin erikseen tytöillä ja pojilla. Tutkimuksen perusteella 9. -luokkalaisten oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrä ei vaikuta aggressiivisuuteen.
...
The purpose of this Master's study was to determine whether physical activity has relationship with perceived aggression in 9th grade students. The connection between physical activity and aggressiveness was also investigated separately for girls and boys. The study also examined the differences in physical activity and aggressiveness between girls and boys, as well as the implementation of physical activity recommendations in girls and boys. The research group consisted of 122 9th-grade students, of whom 59 were boys, 61 were girls and 2 were non-binary indentity.
The research was carried out as a survey. In the study, students' perceived aggression was measured using the Buss-Perry Aggression Questionnaire, which we translated into Finnish ourselves (Buss & Perry 1992). Aggressiveness consisted of four different components, which were physical aggression, verbal aggression, anger and hostility. The students' perceived aggressiveness was investigated with 29 statements, the answer options of which were used on a five-point Likert scale. The amount of physical activity was measured as self-assessed by the student with the two physical activity questions of the WHO school student survey (Ylipiipari et al. 2009), whose answer options were 0–7 days a week. The descriptive results of the study were presented as averages of physical activity and perceived aggressiveness. Statistical analysis of the results was performed using Pearson's correlation coefficient.
According to the research results, the students were moderately aggressive, because the students' aggressiveness values for all components of aggressiveness as well as total aggression were on average close to the value 3, which reflected moderate aggression measured on a 1-5 Likert scale. In the comparison between the sexes, the mean differences in aggressiveness between boys and girls were not statistically significant.
According to the research results, the average of the students' physical activity was 3.95, which means that according to the research, the students moved for an average of 60 minutes on 4 days with at least a moderate load. The physical activity recommendation was met by 14.7% of 9th grade students. 22% of boys met the recommendation and 6.6% of girls. In the comparison between the sexes, the average differences in physical activity between boys and girls were not statistically significant.
The research results showed that the students' physical activity was not connected to aggression, as the correlations between physical activity and overall aggression and the components of aggression were small and not statistically significant. Physical activity was not connected to aggression either, when the connection was examined separately for girls and boys. Based on the research, the amount of physical activity of 9th grade students does not affect aggression.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Koetun fyysisen pätevyyden, fyysisen aktiivisuuden ja liikuntanumeron yhteys minäkäsitykseen 7.-9.-luokkalaisilla
Heikkilä, Veera; Mäntylä, Hillaelina (2016)Heikkilä, V. & Mäntylä, H. 2016. Koetun fyysisen pätevyyden, fyysisen aktiivisuuden ja liikuntanumeron yhteys minäkäsitykseen 7.-9.-luokkalaisilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro ... -
Fyysisen aktiivisuuden yhteydet elämäntyytyväisyyteen, koettuun opintojen kuormittavuuteen sekä koettuun opintomenestykseen lukiolaisilla
Leppänen, Aleksi (2020)Tässä työssä tutkittiin lukiolaisten fyysistä aktiivisuutta, elämäntyytyväisyyttä, koettua opintojen kuormittavuutta, koettua opintomenestystä sekä sukupuolten välisiä eroja näissä tekijöissä. Erityisesti tarkoituksena oli ... -
Fyysisen aktiivisuuden ja työskentelytaitojen yhteydet koulussa 4. luokan oppilailla
Huuskonen, Hannele (2014) -
Ohjaako liikunta toimintaasi? : fyysisen aktiivisuuden yhteys toiminnanohjauksen taitoihin 6.-9.-luokkalaisilla nuorilla
Mäkikyrö, Milla; Vilhunen, Anna (2018)Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, onko fyysisen aktiivisuuden ja toiminnanohjauksen taitojen välillä yhteyttä 6.-9.-luokkalaisilla nuorilla ja onko fyysisesti aktiivisten ja passiivisten nuorten toiminnanohjauksen ... -
Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden ja inaktiivisuuden yhteys akateemiseen suoriutumiseen, koulumotivaatioon, pätevyyden tunteeseen sekä koettuun sosiaaliseen tukeen
Hänninen, Juha-Pekka (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia fyysisen aktiivisuuden yhteyttä 3.- ja 5.- luokkalaisten akateemiseen suoriutumiseen, koulumotivaatioon, koettuun pätevyyteen koulussa sekä koettuun sosiaaliseen tukeen. Lisäksi ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.