Lasten kielellisissä pulmissa tukeminen suomalaisissa liikuntaseuroissa : kyselytutkimus.
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Puheen kehitys viivästyy jopa viidesosalla suomalaislapsista. Viivästymä voi näkyä puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa. Valtaosa lapsista kuroo viiveen kiinni esikouluikään mennessä. Viivästymän pitkittyessä puhutaan häiriöstä – taustalla voivat olla esimerkiksi autismikirjon häiriö tai kehityksellinen kielihäiriö. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Siihen liittyvät sekä puheen tuoton että ymmärtämisen vaikeudet, jotka voivat vaikuttaa toimintakykyyn aikuisuuteen saakka. Kehityksellistä kielihäiriötä esiintyy jonkinasteisena noin 7 %:lla suomalaislapsista. Tässä pro gradu -työssä kielellisillä pulmilla viitataan etiologiasta riippumatta toimintakykyyn vaikuttaviin puheen ja vuorovaikutuksen ongelmiin. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka liikuntaseurat tällä hetkellä tukevat kielellisiä pulmia omaavia lapsia, millaisia esteitä seurat tunnistavat tukemisessa ja millaisia toimenpiteitä tukemisen edistämiseksi he pitävät realistisesti toteutettavina.
Aineisto kerättiin keväällä 2022 yhteistyössä Aivoliiton kanssa kyselytutkimuksella, johon vastasi 85 iältään 5–10-vuotiaiden lasten parissa toimivaa seuraa. Valtaosa seuroista oli keskisuuria, 100–500 jäsenen seuroja. Yhden lajin seuroja tutkimukseen vastanneista oli 48 % ja monilajiseuroja 52 %.
30 %:lla seuroista oli käytössä toiminnoissaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (AAC) joko normaalissa tai erityislapsille suunnatuissa toiminnassa. Eniten tukikeinoja oli käytössä suurissa (yli 500 jäsentä) seuroissa. Käytetyimpiä tukikeinoja olivat ilmeet ja eleet sekä kuvat. Seuroista 86 % koki, että he voisivat tukea kielellisiä pulmia omaavia lapsia nykyistä enemmän. Suurimmiksi esteiksi nimettiin ohjaajien osaamisen vaje, kysynnän vähäisyys ja rajallinen ohjausaika. Kysyttäessä, mikä voisi auttaa seuraa tukemaan kielellisiä pulmia omaavia lapsia paremmin, nähtiin keinoiksi ohjaajien osaamisen vahvistaminen, ohjausresurssien lisääminen sekä avustajat. Lisätietoa seurat toivoivat erityisesti saavansa konkreettisista puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiokeinoista sekä toiminnanohjauksen tuesta.
Suomalaisista liikuntaseuroista enemmistö ei tällä hetkellä tee aktiivisesti toimenpiteitä kielellisiä pulmia omaavien lasten huomioimiseksi. Tukemisen esteinä nähdään tyypillisimmin osaamisen vaje sekä resurssit. Seurat kuitenkin kokevat, että voisivat huomioida lapset paremmin ja nostivat esiin erityisesti koulutuksen merkityksen. Koulutus on seurojen mukaan tarpeen suunnata tukikeinojen soveltamisen harjoitteluun ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kielellisiä pulmia kokevia lapsia auttavat tukikeinot tukevat myös tavanomaisesti kehittyviä lapsia.
...
Speech development is delayed in up to a fifth of Finnish children. The delay may occur in speech production, understanding, and interaction. Most children overtake the delay by pre-school age. Whether the delay is prolonged, it is labelled a disorder. For example, an autism spectrum disorder or a developmental language disorder (DLD) can be an underlying cause for disorder. In DLD, the child's linguistic abilities do not develop according to age and other cognitive development. DLD may consist of difficulties in both speech production and understanding, and it may affect the functional capacity until adulthood. About 7% of Finnish children have a form of DLD. In this Master's thesis, language disorders refer to speech and interaction difficulties affecting the functional capacity regardless from the etiology. The aim of the thesis was to study how sports clubs currently support children with language and interaction difficulties, what kind of barriers the clubs recognize for the support and what kind of measures clubs consider to be realistically feasible.
The data was collected during the spring 2022 in cooperation with Finnish Brain Association through a survey. The survey was answered by 85 sports clubs working with children aged 5–10. Most of the sports clubs were medium-sized with 100–500 members. 48 % of respondents were single-sports clubs and 52 % were multi-sports clubs.
30 % of the sports clubs used augmentative and alternative communication (AAC) in their activities, either in normal activities or in activities with children with special needs. AAC was used the most in large (more than 500 members) sports clubs. Facial expressions and gestures, and pictures were the most used AAC means. 86 % of the respondents felt that they could support children with language and interaction difficulties more than the present situation. The lack of competence of coaches, low demand and limited time were identified as the greatest barriers. According to the sports clubs, strengthening coaches’ skills, increasing guidance resources, and assistants would aid sports clubs to support children with language and interaction difficulties better. The sports clubs desired further information about concrete AAC means, as well as ways to support executive functions.
Currently, the majority of Finnish sports clubs do not actively take measures to acknowledge children with language and interaction difficulties. The barriers for supporting are lack of skills and resources. However, the sports clubs experience that they could pay more attention to the children with language and interaction difficulties and highlighted the importance of education. It is necessary to focus the education on concrete guidance planning and implementation – furthermore, these means support typically developing children as well.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Understanding developmental language disorder - the Helsinki longitudinal SLI study (HelSLI) : a study protocol
Laasonen, Marja; Smolander, Sini; Lahti-Nuuttila, Pekka; Leminen, Miika; Lajunen, Hanna-Reetta; Heinonen, Kati; Pesonen, Anu-Katriina; Bailey, Todd M.; Pothos, Emmanuel M.; Kujala, Teija; Leppänen, Paavo H.T.; Bartlett, Christopher W.; Geneid, Ahmed; Lauronen, Leena; Service, Elisabet; Kunnari, Sari; Arkkila, Eva (BioMed Central, 2018)Background Developmental language disorder (DLD, also called specific language impairment, SLI) is a common developmental disorder comprising the largest disability group in pre-school-aged children. Approximately 7% of ... -
Musiikkiterapian interventiot lasten kielellisen kuntoutuksen tukena : integroiva kirjallisuuskatsaus
Taipale, Marianne (2020)Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, mitä eri musiikkiterapian interventioita 2010-luvulla on hyödynnetty lasten kielellisen kuntoutuksen tukena, ja mitä tuloksia eri menetelmien käytöstä on saatu. Tutkimus ... -
Kielellistä tukea tarvitsevien lasten vertaisvuorovaikutus päiväkodin opetus- ja ohjaustilanteissa
Kankaanpää, Minna (2014)Tutkimuksessa tarkasteltiin 3−5-vuotiaiden kielellistä tukea tarvitsevien lasten vertais-vuorovaikutustilanteita. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon kielellistä tukea tarvit-sevat lapset osallistuivat vuorovaikutukseen ... -
Attentional modulation of interhemispheric (a)symmetry in children with developmental language disorder
Hernández, Doris; Kärkkäinen, Salme; Tulonen, Terhi; Helenius, Päivi; Salmelin, Riitta; Parviainen, Tiina (Nature Publishing Group, 2022)The nature of auditory processing problems in children with developmental language disorder (DLD) is still poorly understood. Much research has been devoted to determining the extent to which DLD is associated with general ... -
Kevään 2020 covid-pandemiarajoitusten jälkeiset muutokset urheiluseurassa harrastaneiden lasten ja nuorten määrässä
Seppälä, Miina (2022)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keväällä 2020 lasten ja nuorten urheiluseurojen harrastajamäärissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Lisäksi selvitettiin, miten erilaiset tekijät kuten harrastajien ikä, harrastettu ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.