Yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun yhteydet nuorten naisten fyysiseen suorituskykyyn ja terveyteen

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu ovat yhteydessä voima- ja kestävyysominaisuuksiin, hormonaalisiin vasteisiin ja tiettyihin terveyden markkereihin. Koehenkilöinä oli 25-30-vuotiaita alle liikuntasuositusten liikkuvia naisia, jotka eivät käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Koehenkilöt tekivät yhteensä kolme kertaa viikossa voima- ja kestävyysharjoituksia yhdeksän viikon ajan. Voimaharjoittelu oli itsenäistä kuntosaliharjoittelua ja kestävyysharjoittelu ohjattua sisäpyöräilyharjoittelua. Mittaukset tehtiin tutkimuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Koehenkilöiden maksimaalinen hapenottokyky kasvoi 8,5 %. Isometrinen maksimivoima kasvoi jalkalihaksien osalta 28,9 % ja ylävartalon voimaa mittaava penkkipunnerrus 7,8 %. Voimantuottonopeuksissa ja voimantuottoajoissa ei tapahtunut muutosta jalka- ja ylävartalon lihaksissa. Isometrisessa vartalon koukistuksessa maksimivoima kasvoi 27,2 % ja vartalon ojennuksessa 16,1 %. Seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus pieneni 7,6 %. HDL- pitoisuus (high density lipoprotein) kasvoi 8,8 %. Veren LDL- (low density lipoprotein), hemoglobiini-, paastoglukoosi- ja triglyseridipitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia. Veren kortisolipitoisuus nousi 22,7 %. Muutosta ei tapahtunut veren testosteroni-, estradioli- ja sukupuolihormoneja sitovan globuliinin (SHBG) pitoisuuksissa. Koehenkilöiden lihasmassa kasvoi 0,8 %. Rasvamassassa, rasvaprosentissa ja painossa ei tapahtunut muutosta. Koehenkilöiden leposykkeessä ja sykevariaatioissa ei tapahtunut muutosta lukuun ottamatta seisten mitattua HFP:a (HFP = high frequency power), joka laski 48,2 %. Tuloksen osoittavat, että yhdeksän viikon ajan kolme kertaa viikossa tapahtuva harjoittelu näyttäsi olevan riittävää fyysisen suorituskyvyn parantumisen ja tiettyjen terveyden kannalta edullisten muutosten saavuttamiseksi. Pelkällä liikunnalla voidaan siis saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä ilman muutoksia ravintotottumuksissa.

Aim of this study was to investigate how combined strength and endurance training period affect strength and endurance features, hormonal responses and certain markers of health. Subjects were 25-30-year-old females who exercise less than recommendations indicate and who don’t use hormonal birth control. Subjects trained in total three times a week strength and endurance during nine weeks. Independent strength training was performed at the gym and instructed endurance training by indoor cycling. Experimental measurements were assessed before, in the middle and after the training period. The 9-week training period led to 8.5 % increase in maximal oxygen uptake. Isometric maximal strength increased 28.9 % in lower limbs and 7.8 % in upper body. There were no changes in time and rate of force development in lower and upper body. Maximal isometric trunk flexion increased 27.2 % and maximal isometric trunk extension 16.1 %. Total cholesterol was lowered 7.6 % and HDL cholesterol (HDL = high density lipoprotein) was increased 8.8 %. LDL cholesterol (LDL = low density lipoprotein), hemoglobin, fasting plasma glucose and triglycerin remained unchanged. Plasma cortisol increased 22.7 %. There were no changes in plasma testosterone, estradiol or sex hormone binding globulin (SHBG). The skeletal muscle mass increased 0.8 %, but there were no changes in body fat mass, fat percentage or weight of subjects. Resting heart rate and heart rate variations remained unchanged with the exception of standing measured HFP, which decreased 48.2 %. The results showed that 9-week strength and endurance training period of three times a week seems to be sufficient to gain physical performance and certain benefits for health. Thus only training can induce significant health benefits without changes in dietary habits.