Meitä vai heitä? : rodullistetut vähemmistöt Aamulehden ja Lapin Kansan uutiskuvissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, paljonko rodullistettujen vähemmistöjen edustajia esiintyy Aamulehden ja Lapin Kansan sanomalehtien uutiskuvissa ja kuinka heidät määritellään. Suomen väestörakenne on muuttunut merkittävästi monimuotoisemmaksi kolmen viime vuosikymmenen aikana. Tutkimus tarkastelee sitä, miten uutiskuvat onnistuvat piirtämään kuvaa tästä uudenlaisesta, monikulttuurisemmasta Suomesta. Se, että Suomessa asuu nykyään merkittävästi aiempaa enemmän erilaiset taustat omaavia ihmisiä, nostaa esiin myös kysymyksen siitä, miten nämä henkilöt journalistisissa representaatioissa määritellään. Ensiksi luodaan katsaus aiempaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Tutkimusta taustoitetaan ja kontekstoidaan käsittelemällä ensin representaatioiden politiikkaa yleisellä tasolla sekä kertomalla Suomen väestörakenteen muutoksesta ja rodullistettuihin vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä. Tämän jälkeen tarkastellaan aiempaa tutkimusta, joka koskee rodullistettujen vähemmistöjen esittämistä mediassa sekä määritellään tutkimuksen keskeiset käsitteet. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Aamulehden ja Lapin Kansan sanomalehdissä 1.10 - 31.10.2019 julkaistuja uutiskuvia. Visuaalisen aineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin myös rajallisesti uutiskuvien yhteydessä julkaistuja journalistisia tekstejä. Aineisto rajattiin kotimaan uutisissa sekä sanomalehtien lifestyle-osioissa julkaistuihin journalistisiin sisältöihin. Havaintoyksikkö oli uutiskuva. Metodeina tutkimuksessa sovellettiin sekä kvantitatiivista visuaalista sisällönanalyysia että kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston koko oli yli 1 000 uutiskuvaa (N1003), ja kvantitatiivisiksi muuttujiksi valittiin ainoastaan aineistosta visuaalisesti havaittavissa olevia elementtejä. Tutkimuksen johtopäätös on, että valkoihoinen henkilö on edelleen suomalaisten uutiskuvien normi ja rodullistettuun vähemmistöön kuuluvaksi luokiteltava henkilö on poikkeus tuosta normista. Rodullistettuja vähemmistöjä esiintyi vain alle viidessä prosentissa aineistoon kuuluvista uutiskuvista. Heitä myös määritellään ensijaisesti heidän etnisen taustansa kautta, riippumatta siitä, ovatko henkilöt syntyperäisiä suomalaisia. Näyttääkin siltä, että suomalaisuuden kuvitellulla yhteisöllä ja suomalaisella uutisjournalismilla on vielä haasteita sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen ja vaikeuksia laajentaa käsitystään suomalaisuudesta aiempaa monimuotoisempana yhteisönä.