Johtajuuden ilon aiheet ja miten ne ovat kytköksissä johtamismotivaatioon
Tämän pro gradu – tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia ilon aiheita johtajilla on tai millaisia ilon aiheita johtajat toivoisivat työssään olevan. Lisäksi tarkastelin sitä, miten usein ja miten riittävästi johtajat kokevat ilon aiheita työssään sekä selvitin, löytyykö ilon kokemusten aiheiden sekä ilon kokemuksen useuden ja riittävyyden kohdalla eroavaisuuksia sen suhteen, miten korkealla johtajien eri johtamismotivaatiot ovat.
Tutkimukseni aineistossa hyödynsin Johtamismotivaation merkitys korkeasti koulutettujen urapoluilla ja työhyvinvoinnissa (MOTILEAD) – hankkeen kautta saamaani MOTI-Survey aineistoa, joka kerättiin vuoden 2021 keväällä ja syksyllä. Tutkimusaineistossani oli mukana 238 johtajaa tai johtajuuteen rinnastettavassa työasemassa olevia (esim. esihenkilö) henkilöitä. Johtajuuden ilon aiheita kartoittavassa kyselyssä kysyttiin, mitkä asiat tuovat johtajille työssään syvää ja kokonaisvaltaista ilon ja onnen tunnetta tai mitkä asiat voisivat tuoda syviä ilon ja onnen tunteita. Ilon kokemusten vastauksista muodostettiin sisällön analyysin avulla alaluokkia ja niiden pohjalta koottiin seitsemän pääluokkaa. Lisäksi johtajuuden työn ilon aiheisiin liittyen kysyttiin myös, kuinka usein johtajat kokevat syvää ilon ja onnen tunnetta työssään ja kokevatko he johtajina syvää ilon ja onnen tunnetta omasta mielestään riittävästi. Näissä vastauksissa tarkasteltiin suhteellisia frekvenssejä. Johtamismotivaation eri ulottuvuuksia arvioitiin Motivation to Lead eli MTL-kyselyllä. Tarkastelin ilon kokemusten mainintojen ja ilon kokemuksen riittävyyden sekä johtamismotivaation kolmen eri osa-alueen välistä yhteyttä riippumattomien otosten t-testillä. Ilon kokemuksen useuden yhteyttä johtamismotivaation kolmeen eri osa-alueeseen tarkastelin Pearsonin korrelaatiokertoimella.
Johtajuuden ilon aiheita kartoittavan kyselyn avoimien vastausten perusteella vastauksista muodostui seitsemän pääluokkaa, joita olivat 1) työyhteisöön ja yhteisiin kokemuksiin liittyvät asiat, 2) henkilökohtainen työskentely ja siihen liittyvät onnistumiset, 3) alaisten onnistuminen ja tukeminen, 4) työn sujuminen toivotulla tavalla ja tavoitteisiin pääseminen, 5) kiitos ja palaute, 6) muut tai vaikeasti sijoitettavat asiat ja 7) ei osaa sanoa tai ei koe työn iloa. Ne johtajat, joilla sosiaalisnormatiivinen johtamismotivaatio tai laskelmoimaton johtamismotivaatio olivat korkealla, kokivat, että iloa johtajuuteen tuovat erityisesti työyhteisöön ja yhteisiin kokemuksiin liittyvät asiat ja onnistumiset (pääluokka 1). Kiitokseen ja palautteeseen (pääteema 5) liittyvässä johtajuuden ilon aiheiden raportoimisessa iloa kokivat ne, joilla identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli korkealla. Identiteettipohjaisen johtamismotivaation ja johtajien kokemien syvien ilon ja onnen tunteiden kokemusten useuden kohdalla oli erittäin merkitsevä yhteys ja ne johtajat, joilla oli vahva identiteettipohjainen johtamismotivaatio, kokivat myös usein ilon ja onnen tunteita työssään.
Aiempien tutkimusten (mm. Auvinen ym., 2019) perusteella tiedetään, että johtajien työssäjaksaminen sekä hyvinvointi saattavat vaikuttaa alaisten kohteluun, työilmapiiriin sekä johtajien johtotehtävissä jatkamiseen. Näin ollen olisi tärkeää, että tutkimustuloksia johtajien ilon kokemuksista hyödynnettäisiin johtajuuden kehittämisessä, sillä tästä voisi olla hyötyä johtajien lisäksi niin alaisille kuin myös koko organisaatiolle.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29752]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Johtajuuden diskurssit varhaiskasvatuksessa : valta ja vastuu johtajuuden jäsentäjinä
Fonsén, Elina; Varpanen, Jan; Kupila, Päivi; Liinamaa, Tarja (Westermarck-seura, 2021)Suomalaista varhaiskasvatusta ovat viime vuosina muokanneet monet yhteiskunnalliset ja rakenteelliset muutokset. Hallinonalan muutos opetus- ja kulttuuriministeriöön, uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) sekä uudet velvoittavat ... -
Perspectives on Leadership in Early Childhood Education and Care Centers Through Community of Practice
Heikkinen, Kirsi-Marja; Ahtiainen, Raisa; Fonsén, Elina (Sage Publications, 2022)This article investigates early childhood education and care (ECEC) leadership through the concept of community of practice (COP). The focus is on ECEC leaders’ perceptions regarding their leadership during the educational ... -
Views from the Inside : Roles of Deputy Directors in Early Childhood Education in Finland
Halttunen, Leena; Waniganayake, Manjula (MDPI AG, 2021)This study explored the perceptions of deputy directors about their leadership in Early Childhood Education (ECE) centres in Finland. Our aim was to look beyond task distribution and understand how deputy directors enacted ... -
Varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden pedagoginen johtajuus ja henkilöstöjohtamisessa käytetyt pedagogiset keinot
Saarinen, Auli (2024)Tutkimuksenitavoitteena on selvittää varhaiskasvatusyksiköiden esihenkilöiden käsityksiä pedagogiikasta ja sen hyödyntämisestä henkilöstöjohtamisessa sekä työhyvinvoinnin tukemisessa. Tutkin myös varhaiskasvatusyksiköiden ... -
Drivers or Drifters? The “Who” and “Why” of Leader Role Occupancy : A Mixed-Method Study
Auvinen, Elina; Huhtala, Mari; Rantanen, Johanna; Feldt, Taru (Frontiers Media SA, 2021)This study investigated the reasons that leaders have given for their leader role occupancy. By using a mixed-method approach and large leader data, we aimed to provide a more nuanced picture of how leader positions are ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.