Väkivallan kokijan toimijuus Nollalinjan työntekijöiden kuvaamana

Abstract

Tämän maisteritutkielman tarkoituksena on tutkia Nollalinjan auttavassa puhelimessa väkivallan kokijoiden toimijuuden muodostumista sekä selvittää toimijuutta mahdollistavia että rajaavia tekijöitä. Nollalinja tarjoaa apua ja tukea kaikille lähisuhdeväkivallan kokijoille ja erityisesti naisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa läheisissä suhteissa. Nollalinja perustettiin vuonna 2016 johtuen Istanbulin sopimuksesta, jonka Suomi ratifioi vuonna 2015. Tavoitteenamme on tuottaa tietoa lähisuhdeväkivaltailmiöstä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, sillä he kohtaavat työssään toistuvasti lähisuhdeväkivaltaa kokeneita. Aineisto koostuu kahdeksan Nollalinjan työntekijän haastattelusta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi ja ymmärrys vuorovaikutuksen jäsentymisestä. Tutkielmamme on laadullinen tutkimus ja analyysissa hyödynnämme Jyrki Jyrkämän (2008) viitekehystä toimijuuden modaliteeteista, joita ovat: voida, kyetä, haluta, täytyä, osata ja tuntea. Koodasimme aineistoa näiden kuuden toimijuuden modaliteetin avulla, minkä pohjalta tulokset syntyivät. Työntekijöiden puheissa kokijoiden toimijuus muodostuu viidestä eri osallistujaroolista, joita ovat määrittäjä, varmistelija, vastauksen hakija, ilmaisija ja oivaltaja. Toimijuuden osallistujarooleja mahdollistetaan sekä rajataan auttavassa puhelimessa kahden eri teeman avulla. Ensimmäinen on auttava puhelin kokijan ymmärryksen ja autonomian lisääjänä ja toinen on auttava puhelin kokijan edun ja turvallisuuden varmistajana. Tutkielmamme perusteella lähisuhdeväkivallan kokijoiden toimijuus on moninaista ja siihen vaikuttavat myös eri kontekstuaaliset tekijät. Nollalinjassa kokijan toimijuutta mahdollistetaan ja rajataan kokijan ymmärryksen, autonomisuuden lisäämisen takia sekä edun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Lähisuhdeväkivallan kokijoilta odotetaan aktiivista toimijuutta avun hakemisessa ja sen saamisessa haavoittavasta ja vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta. Kaiken kaikkiaan tutkielmamme tuottaa tietoa puhelinauttamistyöstä lähisuhdeväkivallan kontekstissa sekä lisää tietoisuutta Nollalinjasta yhteiskunnassamme.

The purpose of this study is to find out how the agency of violence victims is formed at the nationwide helpline Nollalinja. In addition, we’re examining factors that enable and limit agency of violence victims while seeking help from Nollalinja. Nollalinja provides help and support for all those who have experienced domestic violence and especially women who have experienced intimate partner violence or the threat of it. Nollalinja was established in 2016 due to the Istanbul convention of violence against women, which Finland ratified in 2015. In this study, we examine how the agency of violence victims is formed by the employees at Nollalinja. The aim of this study is to provide information of violence especially for social and healthcare professionals as they are faced with violence victims repeatedly in their line of work. The data consists of eight interviews conducted with the employees of Nollalinja. The theoretical framework of our study rests on social constructionism and the understanding of the formation of interaction. The study is qualitative, and the methodology used for this study is based on the modalities of agency by Jyrki Jyrkämä (2008) which are: ability, capability, desire, need, knowing and feeling. The interviews were coded using these six modalities which formed our results. Our first result consists of five different roles of agency: definer, ensurer, answer seeker, expresser and realizer. These roles of agency are enabled and limited at the helpline Nollalinja through two different perspectives. The first one is the helpline as the adder of understanding and autonomy and the latter is the helpline as the ensurer of the victims benefit and security. According to the study, the agency of domestic violence victims is complex and different contextualised factors affect the formation of agency. Victims agency is enabled and limited while adding the victims understanding and autonomy and ensuring the benefit and security of the victims at Nollalinja. Active agency is expected from domestic violence victims while they’re seeking and receiving help despite being in a vulnerable situation. Our study provides information on helpline work in a domestic violence context as well as more information about Nollalinja in our society.