’’Ikioma massu on hyvä eikä hassu’’ : kehoitsetunto vuoden 2010 jälkeen ilmestyneissä lasten kuvakirjoissa

Abstract

Kehotunnekasvatus eli pienten lasten seksuaalikasvatus tähtää lasten hyvinvointiin. Aihetta on kuitenkin tutkittu Suomessa melko vähän. Kehotunnekasvatus tarkoittaa kehosta ja sen rajoista sekä tunteista kertomista lapsen ikätasolle sopivalla tavalla. Kehoitsetunto (tai kehonkuva) ja vahvan kehoitsetunnon kehittymisen tukeminen ovat tärkeä osa kehotunnekasvatusta. Lastenkirjallisuudella on merkittävä rooli lasten elämässä ja lastenkirjallisuuden avulla voidaankin välittää tietoa tärkeistä aiheista ja tarjota samaistumisen kokemuksia. Kirjallisuuden asemaa työvälineenä varhaiskasvatuksessa tulisi kuitenkin vahvistaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millaisia kehoitsetuntoon vaikuttavia teemoja vuoden 2010 jälkeen ilmestyneissä lasten kuvakirjoissa esiintyy. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui viidestä vuoden 2010 jälkeen ilmestyneestä lasten kuvakirjasta, joissa keho ja kehoon liittyvät tuntemukset olivat keskiössä. Tarkempi tutkimuskysymys oli: “Mitä kehoitsetuntoon vaikuttavia teemoja esiintyy vuoden 2010 jälkeen ilmestyneissä lasten kuvakirjoissa?” Tutkimusaineistolle tehtiin sisällönanalyysi, joka toteutettiin ryhmittelemällä ja teemoittelemalla sekä kirjojen tekstiä että kuvia. Tuloksena muodostui kuusi teemaa: kehotietämys, kehosuhde, tunnetaidot, turvataidot, läheisyys ja mielihyvä sekä moninaisuus. Nämä sisälsivät sekä kehoitsetuntoon positiivisesti että negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kuvakirjoista löytyy useita kehoitsetuntoon vaikuttavia teemoja ja enimmäkseen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Kasvattajan tulisi kuitenkin tarkastella kirjoja kriittisesti ennen kirjojen lukemista lapsille tai ennen kirjojen tarjoamista lapsille vapaasti tutkittavaksi ja luettavaksi.