Digitalisaatio, automaatio ja työelämän laatu Kelan asiantuntijatyössä

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia yhteyksiä digitalisaatiolla ja automaatiolla on työelämän laadun ja työhön sitoutumisen ulottuvuuksiin kohdeorganisaation asiantuntijatyössä. Digitalisaation, työelämän laadun ja työhön sitoutumisen ulottuvuuksia tarkastellaan organisaatiossa työskentelevien kehittämisen asiantuntijoiden kokemusten kautta. Haastatteluaineiston avulla selvitetään tutkittavien kokemuksia työelämän laadusta, työn muutoksista sekä työhön ja organisaatioon sitoutumisesta. Aineiston perusteella voidaan todeta, että uusien digitaalisten teknologioiden kehittyminen muuttaa jatkuvasti työn sisältöä ja toimenkuvia kohdeorganisaation asiantuntija- ja tietotyössä. Muutokset tapahtuvat työntekijöiden näkökulmasta vähitellen ja niihin sopeudutaan melko kivuttomasti. Työntekijöiden sitoutuminen työhön ja organisaatioon edesauttaa todennäköisesti sopeutumista työelämän jatkuvaan muutokseen. Tutkittavat kokevat oman työnsä tärkeäksi ja luottamus työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin on korkealla tasolla. Vaikuttaa siltä, että työtehtävien sisällöllinen kiinnostavuus yhdistettynä sopivalla tavalla haasteelliseen ja kannustavaan työympäristöön on tutkittaville erittäin tärkeää. On todennäköistä, että nämä samat seikat vaikuttavat positiivisesti myös tutkittavien työmotivaatioon ja affektiivisen sitoutumisen tasoon. Aineisto on laadullinen ja sisältää vain hyvin pienen ja rajatun tutkittavien joukon haastattelut, joten on syytä painottaa, ettei aineistosta voi vetää yleisiä johtopäätöksiä sitoutumisen asteesta tai sen syistä ja seurauksista. Lähes kaikki sitoutumisen teoriaan ja työelämän laatuun liittyvät tyypilliset tekijät tulevat kuitenkin selkeästi esiin tutkittavien puheista. Digitalisaation vaikutukset ovat kohdistuneet organisaation henkilöstöön hieman eri tavoin työtehtävistä ja asemasta riippuen. Joissain töissä autonomian aste ja mahdollisuus uuden oppimiseen näyttää olevan erittäin suuri, kun taas toisissa vähäisempi. Haastatellut työntekijät edustavat työelämässä hyvin pärjäävää, koulutettua ryhmää, johon digitalisaatio ja automaatio on vaikuttanut yhteiskunnassa osittain eri tavalla kuin muihin työntekijäryhmiin. Tutkittavien kokemuksissa teknologiaa ei nähdä uhkana vaan mahdollisuutena, joka on tuonut työhön uusia mielenkiintoisia sisältöjä ja haasteita. Tutkittavien kuvaamat olosuhteet muistuttavat työoloprofiililtaan Tilastokeskuksen määrittelemää kiireen pilaamaa työtä, joka on yleistä valtion ja yliopistojen henkilöstön kokemuksissa. Tutkielman tulokset näyttävät siis olevan samassa linjassa aiempien tutkimusten tulosten kanssa.