Basel III leverage ratio in the EU banking system

Abstract

Baselin sopimuksissa määritellään, että vähimmäisomavaraisuusasteen tulee olla yli 3 prosenttia (Ensisijainen pääoma jaettuna taseessa oleviin ja taseen ulkopuolisille vastuille). Tämä Pro Gradu työ tutkii mikä ajaa EU alueen pankkien vaatimuksia korkeampaa vähimmäisomavaraisuusastetta. Empiirinen tutkimus suoritettiin käyttämällä aineistoa 447 pankista vuosilta 2010-2020. Työ tutkii vähimmäisomavaraisuusaste vaatimuksen ylittävää osaa pankin kokonaisvähimmäisomavaraisuusasteesta. Tutkimuksen muuttujat ovat yleisesti aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyjä tunnuslukuja. Tulokset tutkimuksesta vaihtelevat eri näytteiden välillä. Tutkimuksen tulokset vaihtelevat näytteiden välillä. Kannattavuusmuuttuja vaikuttaa vähimmäisomavaraisuusaste vaatimuksen ylittävää osaan suurimmassa osassa tapauksista negatiivisesti. Vakavaraisuudella on muuttujista merkittävin vaikutus vähimmäisomavaraisuusaste vaatimuksen ylittävää osaan ja tämä vaikutus on positiivinen. Käytetyistä malleista lineaarinen OLS-malli sopii dataan paremmin. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että EU-alueen pankkien vaatimuksen ylittävää osaa vähimmäisomavaraisuusasteesta ajaa pääomasuhde, negatiivisten korkojen aika, voitto, lainat ja rahoituskustannukset. Tämä viittaa siihen, että pankkien ylimääräiseen vähimmäisomavaraisuusasteeseen vaikuttaa enimmäkseen pankkien sisäiset tekijät eikä yleiset makromuuttujat. Tämä saattaa viitata siihen, että vähimmäisomavaraisuusaste on jossain määrin suojattu makrotason muutoksilta.

The Basel accords stated that banks should have a leverage ratio (Tier1 capital over on and off-balance sheet exposures) of a minimum of 3 %. This master’s thesis studies what drives the banks in the EU area to have leverage ratios bigger than the requirement. The empirical research was conducted with a sample of 447 banks from 2010 to 2020. The excess leverage ratio (part of the bank’s regulatory leverage ratio that was in excess of 3%) is examined with two different models to enable comparison. Variables of the study are commonly used key measures of bank performance used in the existing literature. The results of the study differ between samples. The profitability variable seems to affect the excess leverage ratio negatively across the samples. The capital ratio has the most prominent effect from the variables, and its effect is positive. From the models used, the linear OLS model fits the data better than the fixed effects model. From the results, it would seem that the main drivers behind the excess leverage the banks in the EU area hold are Capital ratio, time of negative interest rates, profit, loans, and funding costs. This would indicate that the excess leverage that banks hold is mostly driven by banks’ internal figures and not the common macro variables. This could indicate that the excess leverage is somewhat protected from macro level-shocks.