Yrittäjien myöhäisuran oppiminen

Abstract

Artikkelissa ”Yrittäjien myöhäisuran oppiminen” (Entrepreneurs´ late career learning) tarkasteltiin yrittäjien oppimista myöhäisuralla työurien kaaosteoriaa ja työssä oppimisen tutkimuksia soveltaen. Tutkimusaineiston muodosti seitsemän kirjoituspyyntövastausta, jotka analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa tunnistettiin ensinnäkin yrittäjien myöhäisuran työtä ja oppimista johdattavan ja rajaavan attraktorin liikeradan pääperiaatteet 1) karsinta, 2) kehittymisen jatkaminen, 3) kristallisointi ja 4) uraperinnön luovuttaminen. Toiseksi eriteltiin yrittäjiä sosiaaliseen ympäristöön kytkevät moninaiset ja toisiinsa limittyvät identiteetit, joita olivat yrittäjäidentiteetit, palkkatyöntekijän identiteetit, sijoittajan identiteetit sekä eläkeläisen identiteetit. Tutkimus korostaa tarvetta murtaa kielteisiä ikästereotypioita tarkastelemalla myöhäisuralla tapahtuvaa oppimista sosiaalisena osallistumisena ja epälineaarisia vaikutuksia työpaikoille ja yhteiskuntaan aikaan saavana. Sen perusteella uraperinnön kristallisointia ja eteenpäin luovuttamista kannattaisi tietoisesti tukea henkilöstöpolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan keinoin.

The article “Entrepreneurs ́ learning during their late career” looked at entrepreneurs’ late career learning by applying the Chaos Theory of Careers and research on work-based learning. The research material consisted of seven written request responses, which were analyzed by abductive content analysis. First, the study identified the main principles of the trajectory of the attractor that leads and delimits the late career work and learning of entrepreneurs: 1) selection, 2) continuing development, 3) crystallization, and 4) the transfer of career heritage. Second, the diverse and overlapping identities connecting entrepreneurs to the social environment, namely entrepreneurial, employee, investor and retiree identities, were identified. These findings highlight the need to break down negative age stereotypes by looking at late career learning as social participation and the non-linear effects on jobs and society. On that basis, the crystallization and passing on of career heritage should be consciously supported through personnel and employment policy.