Varusmiesten liikuntakoulutus osana Koulutus 2020 -uudistusta : tutkimusraportti
Ojanen, T., Kyröläinen, H., Helén, J., Vaara, J., Pihlainen, K., Torpo, L., Pulkka, A.-T., Kekäläinen, T., & Honkanen, T. (2022). Varusmiesten liikuntakoulutus osana Koulutus 2020 -uudistusta : tutkimusraportti. Pääesikunta. Koulutusosasto. https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2670014/VAFYKO-tutkimusraportti_WEB_FINAL.pdf
Tekijät
Päivämäärä
2022Oppiaine
LiikuntafysiologiaGerontologia ja kansanterveysExercise PhysiologyGerontology and Public HealthTekijänoikeudet
© Pääesikunta, Koulutusosasto, PL 919, 00131 HELSINKI
Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on valmistaa sotilasta selviytymään omasta tehtävästään. Koulutus 2020 -ohjelman mukaisessa varusmieskoulutuksessa tavoitteena on kehittää liikuntakoulutusta siten, että varusmiesten kokonaisvaltainen toimintakyky parantuisi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on verrata uusimuotoisen ja suunnitelmallisen fyysisen toimintakyvyn harjoittelun vaikutuksia nykyiseen liikuntakoulutukseen tutkimalla varusmiesten kestävyys- ja voimaominaisuuksia, kognitiivista toimintakykyä, veren hormonipitoisuuksia, kehonkoostumusta ja terveyttä perus- (P), erikois- (E) ja joukko- (J) koulutuskausien aikana. Tutkimus toteutettiin Kainuun prikaatissa II/2019 saapumiserän varusmiehillä. Tutkimus oli pilotoitu harjoittelun osalta vuonna 2018 ja varsinainen tutkimus verinäytteineen ja laajennetulla kyselyllä toteutettiin vuonna 2019. Harjoittelututkimukseen osallistui kaksi yksikköä (1. JK ja 1. PIONK), 243 vapaaehtoista varusmiestä. Tutkittavista muodostettiin kaksi erillistä harjoitteluryhmää, joista toisen harjoittelu oli uudistetun ohjelman mukaista ja toinen ryhmä harjoitteli normaalin liikuntakoulutuksen mukaisesti kontrolliryhmänä. Kehon koostumuksen mittaus, verinäytteenotto ja kyselyt (ml. tavoiteorientaatiot ja minäpystyvyys) toteutettiin palveluksen ensimmäisellä viikolla tutkimusinfon sekä kirjallisten suostumusten allekirjoittamisen jälkeen. Kestävyys- ja voimamittaukset toteutettiin palvelusviikolla 2, varusmiespalvelukseen kuuluvan terveystarkastuksen jälkeen. Terveystarkastuksessa varmistettiin henkilön soveltuvuus palvelukseen sekä tutkimukseen. Kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu käynnistyi palvelusviikolla 3 ja jatkui palvelusviikolle 21. Mittaukset toistettiin tutkimuksen puolivälissä palvelusviikoilla 12. Loppumittaukset toteutettiin ennen palveluksen päättymistä palvelusviikkoon 22 mennessä. Tutkittavien tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) oireilua ja tapaturmien esiintyvyyttä kartoitettiin potilastietojärjestelmän käyntitietojen perusteella. Juoksutestin (12 min) tulos parani molemmissa ryhmissä, mutta enemmän koe- kuin kontrolliryhmällä (12 % vs. 6 %). Isometrinen maksimivoima parani sekä ylä- (4 %) että alaraajoissa (5 %) koe-, mutta ei kontrolliryhmällä. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia ei havaittu vauhdittomassa pituushypyssä, istumaannousussa ja etunojapunnerruksessa kummassakaan ryhmässä. Kehon massa laski (-1,6 kg) koeryhmällä, mutta kontrolliryhmällä ei havaittu muutosta. Kyselyjen perusteella koe- ja kontrolliryhmän kokemukset ja mielipiteet varusmiesten liikuntakoulutuksista erosivat toistaan vain vähän. Uusimuotoisen liikuntakoulutuksen merkitys motivaatiolle ei ollut selkeä tämän tutkimuksen perusteella. Varusmiespalveluksen alkaessa runsaampi vapaa-ajan liikunta ja parempi kestävyys- ja lihaskunto olivat yhteydessä korkeampaan liikuntaan liittyvään minäpystyvyyteen. Viiden kuukauden palveluksella ei ollut vaikutusta liikuntaan liittyvään minäpystyvyyteen riippumatta liikuntakoulutuksen toteutustavasta. Kipukyselyt osoittivat, että joissakin kivuissa havaittiin lievää esiintyvyyden kasvua, mutta tilastollisesti merkitseviä tuloksia ei havaittu. Alaselkäkivun osalta kontrolliryhmällä oli kuitenkin koeryhmää enemmän kipuja. Kovatehoinen toiminnallinen harjoittelu, suhteellisen pienellä harjoitusmäärillä, näyttää olevan tehokas tapa parantaa varusmiesten kestävyysominaisuuksia. Voimaominaisuudet paranivat koeryhmällä keskimäärin vain vähän. Fyysisen kunnon paraneminen tapahtuu pääosin heikkokuntoisimmilla varusmiehillä, joten jatkossa pitää pohtia keinoja myös hyväkuntoisten fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Yksilöllisyyden ja riittävän harjoitusärsykkeen mahdollistaminen liikuntakoulutuksessa kuntotasosta riippumatta tulisi toteutua varusmiesten liikuntakoulutuksessa, ilman haittavaikutuksia tuki- ja liikuntaelinkipuihin. Lisäksi tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että varusmiespalveluksen liikuntakoulutuksen sisällön kaksi eri muotoa ei vaikuta oleellisesti varusmiesten kokemuksiin suuntaan tai toiseen. Uusimuotoisen liikuntakoulutuksen merkitys motivaation ja liikuntaan liittyvä minäpystyvyyden kannalta ei myöskään eroa normien mukaisesta liikuntakoulutuksesta. Motivaatiota ja minäpystyvyyttä tukevia periaatteita, kuten tasavertainen kohtelu, asiallinen ja kehittymistä korostava palaute, ja itsearvioinnin suuntaaminen henkilökohtaiseen kehittymiseen, tulisi toteuttaa yksittäisten suoritusten tai kilpailun sijasta.
...
Julkaisija
Pääesikunta. KoulutusosastoISBN
978-951-25-3215-5Asiasanat
Alkuperäislähde
https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2670014/VAFYKO-tutkimusraportti_WEB_FINAL.pdfJulkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/159493986
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Elektroniset kirjat [556]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Varusmiesten fyysinen toimintakyky, harjoittelu ja kuormittuminen
Santtila, Matti; Kyröläinen, Heikki (Maanpuolustuskorkeakoulu, 2021) -
Varusmiesten liikuntakoulutusta kehittämässä : harjoitteluinterventiotutkimuksen vaikutukset fyysiseen toimintakykyyn, liikunnan minäpystyvyyteen ja varusmiesten kokemukseen liikuntakoulutuksessa
Vaara, Jani; Helén, Joonas; Kekäläinen, Tiia; Ojanen, Tommi; Pihlainen, Kai; Kyröläinen, Heikki (Suomen lääkintäupseeriliitto, 2022)Sotilas tarvitsee operatiivisessa työssään monipuolisesti fyysistä suorituskykyä ja nykyaikainen taistelukenttä edellyttääkin sotilailta sekä voimaa että kestävyyttä. Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen tärkeimpänä ... -
Taistelijan fyysinen toimintakyky 2020 : tieteellinen katsaus
Kyröläinen, Heikki; Pihlainen, Kai; Santtila, Matti; Torpo, Lasse (Maanpuolustuskorkeakoulu, 2021)Teknologian ja sodan kehittymisen seurauksena taistelukenttä on teknistyessään muuttunut yhä vaativammaksi ja nopeatempoisemmaksi niin taistelijoiden kuin joukon johtajien kannalta. Sotilaat joutuvat työskentelemään ... -
Sotilaan kunto kehittyy parhaiten yksilönä
Kyröläinen, Heikki (Liikuntatieteellinen seura, 2022)Yksilöllinen lähestymistapa korostuu, kun halutaan parantaa sotialiden fyysistä kuntoa ja operatiivista valmiutta. -
Tavoitteenasettamisen yhteys lukiolaisten fyysisten kuntotekijöiden kehittymiseen interventiojakson aikana
Tapio, Harri (2020)Tämän Pro Gradun tarkoitus oli selvittää tavoitteenasettelun vaikutusta fyysisten kuntotekijöiden kehittymiseen. Tavoitteena oli myös selvittää omien tavoitteiden arvottamisen yhteyttä eri fyysisten kuntotekijöiden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.