Kaksikielisten lasten kieli-identiteetti ja kokemukset kaksikielisyydestä : tapaustutkimus 6–9-vuotiaiden venäläis-suomalaisten lasten kieli-identiteetistä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten näkökulmaa heidän kaksikielisyydestään. Tutkimus tavoitteli myös lasten omia kokemuksia ja ajatuksia kahden kielen käytöstä. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, millaisia kieli-identiteettejä lapsille heidän omien kuvaustensa perusteella rakentuu. Käytännön tavoitteena oli tutustuttaa lapsia ymmärtämään omaa kaksikielisyyttään paremmin. Tutkimus oli menetelmältään laadullinen ja se toteutettiin Venäjällä sijaitsevassa suomalaisessa koulussa. Tutkittavat olivat kyseisen koulun 6–9-vuotiaita oppilaita. Jokaisella lapsella oli suomalainen isä ja venäläinen äiti, ja lapset olivat olleet syntymästään lähtien kaksikielisiä. Aineistonkeruumenetelmänä oli lasten teemahaastattelu, jonka tukena toimivat lasten tekemät piirustukset. Haastattelut piirustuksineen analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Lasten kielellisessä identiteetissä korostui heidän kaksikielisyytensä. Lasten kielenkäytön kuvauksissa oli paljon samankaltaisia piirteitä. Suurin osa lapsista koki suomen kielen vahvemmaksi ja korosti omaa suomalaisuuttaan. Molempiin kieliin suhtauduttiin myönteisesti, ja muiden ihmisten asenteiden kieliä kohtaan ajateltiin olevan pääsääntöisesti positiivisia. Omasta tunne- ja ajattelukielestään kertoessaan lapset korostivat kaksikielisyyttään. Kaikki lapset kuvasivat kaksikielisyyttään positiivisessa valossa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapset kokivat olevansa kieli-identiteetiltään kaksikielisiä ja osa heistä identifioitui enemmän suomen kieleen. Lapset pitivät kaksikielisyyttään tärkeänä ja positiivisena asiana. Jatkotutkimusta tulisi tehdä laajemmin venäläis-suomalaisista lapsista sekä siitä, kuinka tämänhetkinen maailmantilanne voi ajan myötä muuttaa heidän kieli-identiteettejään.