Yleisradion audio-on-demand (AOD) : tarjonta ja julkinen palvelu

Abstract

Yleisradio tilasi tutkimusryhmältämme laajan katsauksen Ylen audio-on-demand (AOD) -tarjonnan merkityksestä julkisen palvelun tehtävän toteuttamiselle. Raporttimme nojaa 1) aiempaan tutkimukseen ja jo olemassa olleisiin data-aineistoihin, 2) väestöllisesti edustavaan uuteen kyselytutkimukseen, 3) lähes 60 AOD-sisältötunnin analyysiin, sekä 4) kymmeneen tutkimushaastatteluun suomalaisten audiomedian asiantuntijoiden kanssa. Raporttiin pyydettiin selvittämään AOD-sisältöjen ja lineaarisen radion eroja ja yhtäläisyyksiä. Keskityimme erityisesti podcastien ja radion erotteluun, koska podcast-sisältöjen tuominen radiosisältöjen rinnalle edustaa Ylen tarjonnassa laajempaa muutosta kuin radio-ohjelmatallenteiden tai (harvoihin klassikkoteoksiin keskittyvä) äänikirjojen tarjonta verkossa. Toteamme, että podcasteilla on monia yhtymäkohtia radioperinteeseen, mutta ne ovat eriytymässä omaksi äänisisältöjen tyypikseen. Tämä tarkoittaa sitä, että podcastit eroavat tyyliltään ja sisällöiltään radiolähtöisistä sisällöistä ja että niitä kulutetaan ainakin osin eri tavalla. Suomessa tämä eriytymiskehitys on vasta alussa, ja suurin osa suomalaisista ei tee tarkkaa eroa eri äänisisältötyyppien välille. Sen sijaan podcasteja ammatikseen tuottaville ja tilaaville ne ovat, ainakin ideaalityyppinä, radiosta eroava väline. Erot ovat etenkin tyylillisiä ja kulttuurillisia: digitalisoituvassa mediaympäristössä tekniset erot ovat aiempaa merkityksettömämpiä. Raportilta toivottiin myös katsausta yleisön käyttäytymiseen ja äänisisältöjen kulutukseen. Tältä osin jo aiemmin havaitut trendit jatkuvat: lineaarisen radion kuuntelu laskee ja AOD-sisältöjen kulutus lisääntyy, etenkin nuoremmissa ikäryhmissä. Ikä korreloi tilastollisesti merkitsevällä tavalla mediakäytön kanssa niin, että nuoremmat kuuntelevat enemmän musiikkia, podcasteja ja äänikirjoja, vanhemmat enemmän lineaarista radiota. Lineaarinen radio on yhä suomalaiset laajimmin tavoittava äänimediumi, mutta AOD-kuuntelun merkitys kasvaa. Huomionarvoinen havainto on myös se, että erilaisten AOD-alustojen, kuten Suplan, Areenan tai PodMe:n kuuntelu näyttäisi lisäävän todennäköisyyttä myös toisten alustojen käyttöön. AOD-palveluille on siis kasvavaa kysyntää, jota harva alusta pystyy yksin tyydyttämään. Katsauksen keskeinen tavoite oli arvioida Yleisradion tarjoamien AOD-sisältöjen merkitystä julkisen palvelun tehtävän toteuttamiselle. Tällä hetkellä Ylen AOD-sisällöt lisäävät kotimaisen tarjonnan ja kulutuksen monipuolisuutta, etenkin ajankohtais-, kulttuuri- ja asiasisältöjen osalta. Yleisradion tarjonnalla on myös joitain päällekkäisyyksiä muiden palveluntarjoajien sisältöjen kanssa. AOD-sisällöt parantavat Ylen palvelujen tavoittavuutta, koska niitä kuuntelevat myös sellaiset yleisöryhmät, jotka seuraavat vähemmän lineaarista radiota: nuoret ja naiset. Johtopäätöksemme on, että AOD-sisältöjen tarjoaminen on Yleisradion julkisen palvelun tehtävän kannalta toivottavaa sikäli kun A) sisällöt ovat ominaisuuksiltaan julkisen palvelun periaatteiden mukaisia ja B) tarjonta ei ratkaisevasti estä kaupallisen AOD-markkinan kasvua ja monipuolistumista.