Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorAunola, Kaisa
dc.contributor.advisorRaudasoja, Mirjam
dc.contributor.authorGustafsson, Sanna
dc.date.accessioned2022-07-04T05:13:43Z
dc.date.available2022-07-04T05:13:43Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82189
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sisällönanalyysin keinoin synnytykseen liittyviä subjektiivisia onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia, jonka lisäksi tarkasteltiin näiden kokemuksien eroavaisuuksia frekvenssien osalta synnytyspelon ja synnyttäneisyyden mukaan muodostetuissa ryhmissä. Aineistoina toimi Mirjam Raudasojan väitöskirjatutkimusta varten vuosina 2020–2022 Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireistä kerätty kyselylomakeaineisto. Tutkimukseen osallistui 113 henkilöä ja he kuvasivat synnytyskokemustaan 4–8 viikon kuluttua synnytyksestä. Osallistuneista 59,3 % oli ensisynnyttäjiä, 40,7 % uudelleen-synnyttäjiä ja osallistuneista 11,5 %:lla oli vakava synnytyspelko. Synnytykseen liittyvien onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksien pääasialliset sisällöt liittyivät synnyttäjän henkilökohtaisiin tekijöihin, synnytyksen kulkuun sekä sosiaaliseen tukeen. Kokoavaksi käsitteeksi muodostui synnytyksen moninaisuus, johon tiivistyy subjektiivisen synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttavat moniulotteiset tekijät; henkilökohtaiset toiveet ja odotukset, mahdolliset aikaisemmat synnytyskokemukset, synnytystilanteen tapahtumat ja yksilölliset tulkinnat näistä tekijöistä. Synnytyspelon mukaan tarkasteltaessa aineistossa oli havaittavissa eroja etenkin synnytystavan, komplikaatioiden ja sosiaalisen tuen osalta, joissa korkeammat synnytyspelkopisteet olivat otokseen nähden yliedustettuna. Synnyttäneisyyden mukaan tarkasteltuna eroavaisuutta oli etenkin ilmauksien jakautumisessa onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksiin: 86,7 % kaikista tutkimuksen aineiston epäonnistumisen kokemuksiin viitanneista ilmauksista oli ensisynnyttäjien synnytyskokemuksista. Tutkimuksen tulokset tuottivat uutta tietoa synnytyskokemuksen osatekijöistä. Tulosten perusteella erityisesti synnytyspelosta kärsivät ja ensisynnyttäjät ovat alttiimpia synnytykseen liittyville epäonnistumisen kokemuksille. Monipuolisempi tiedonsaanti synnytystä edeltävästi voisi vähentää epäonnistumisen kokemuksen riskiä.fi
dc.format.extent59
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.title"Koin pettäneeni kaikki, kun en ollut saanut ponnistettua lasta ulos" : onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset synnytyksessä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202207043788
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysosynnytys
dc.subject.ysokokemukset
dc.subject.ysosynnytyspelko
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot