Show simple item record

dc.contributor.advisorvon Bonsdorff, Mikaela
dc.contributor.authorHämäläinen, Julia
dc.date.accessioned2022-06-28T07:23:57Z
dc.date.available2022-06-28T07:23:57Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82049
dc.description.abstractFyysisen työkuormituksen, kuten raskaan dynaamisen lihastyön, selän kiertoliikkeiden, samanlaisina toistuvien liikkeiden sekä staattisen lihastyön huonoissa työasennoissa on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä toimintakyvyn muutoksiin myöhemmässä elämässä. Fyysisen työkuormituksen on todettu olevan yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, laitoshoidon tarpeen kasvuun sekä ennenaikaiseen kuolemaan. Tutkielmassa selvitettiin, miten keski-iän työn fyysiset kuormitustekijät ovat yhteydessä miesten myöhemmän elämän fyysisen toimintakyvyn kehitykseen ja vaikuttivatko ammattiasema ja fyysinen aktiivisuus keski-iän työn fyysisen kuormituksen ja fyysisen toimintakyvyn kehitykseen. Tutkielman aineistona käytettiin Helsingin syntymäkohorttitutkimuksen aineistoa vuosilta 2001–2018. Tutkimukseen osallistui 928 miestä, joiden keski-ikä vuonna 2001 oli 61,5 vuotta. Fyysisen toimintakyvyn kehityksestä muodostettiin aineistolähtöisesti kolme trajektoria Short-Form Survey 36-kyselyn (SF-36) fyysisen toimintakyvyn tulosten perusteella. Keski-iän työn fyysiset kuormitustekijät perustuivat tutkittavien ammattinimikkeisiin Väestörekisterin vuoden 1990 ammattiluokitustietojen mukaisesti ja ne validoitiin sukupuolispesifillä Työterveyslaitoksen työaltistematriisilla (Job Exposure Matrix). Tutkitut työn fyysiset kuormitustekijät olivat fyysisesti raskas työ, polvillaan työskentely, ajaminen, raskas nostaminen, työskentely kädet hartialinjan yläpuolella, huono ryhti, nostaminen, käsivoima, toistuvat käsiliikkeet, istuminen ja seisominen. Näistä muodostettiin faktorianalyysin avulla kaksi faktoria, joista laskettiin summamuuttujat hankala työasento ja -liikkeet sekä fyysinen voimankäyttö ja ajaminen. Summamuuttujien yhteyttä miesten myöhemmän elämän fyysiseen toimintakykyyn tutkittiin multinomiaalisella regressioanalyysillä. Molemmat summamuuttujat hankala työasento ja -liikkeet sekä fyysinen voimankäyttö ja ajaminen madalsivat todennäköisyyttä kuulua parhaan fyysisen toimintakyvyn trajektoriin verrattuna heikoimman fyysisen toimintakyvyn trajektoriin (OR 0,997, 95 % LV 0,996–0,999 p = 0,002), (OR = 0,996, 95 % LV 0,992–1,000 p = 0,030). Kun malli vakioitiin ammattiasemalla, yhteys ei säilynyt tilastollisesti merkitsevänä ja se heikentyi edelleen, kun malliin lisättiin fyysinen aktiivisuus. Ammattiaseman vaikutus keski-iän työn fyysisen kuormituksen ja miesten fyysisen toimintakyvyn myöhemmän elämän kehitykseen oli merkitsevä. Fyysisen aktiivisuuden vaikutus tähän yhteyteen oli merkitsevä runsaimman määrän (3–7/vko) osalta. Keski-iän fyysisen työkuormituksen yhteys heikompaan myöhemmän elämän fyysisen toimintakyvyn kehitykseen ei säilynyt, kun malli vakioitiin ammattiasemalla. Miesten keski-iän työn fyysiseen kuormitukseen tulisi kiinnittää huomiota erityisesti työntekijöillä toimintakykyisten elinvuosien turvaamiseksi, sekä selvittää fyysisen toimintakyvyn kannalta fyysisen työn kuormituksen haitallisia kynnysarvoja.fi
dc.description.abstractPhysical job strain, such as heavy dynamic muscle work, back rotations, similar repetitive movements, and static muscle work in poor working postures, have been found to be associated with changes in functional capacity later in life. Physical job strain has been linked to musculoskeletal disorders, increased need for institutional care and premature death. The aim of the study was to investigate how physical job strain in midlife is related to the development of physical functioning later in life in men and whether occupational status and physical activity influenced the development of physical job strain and physical functioning in middle-aged work. The data of this study belong to the Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) from 2001–2018. The study involved 928 men, with a mean age of 61.5 years in 2001. Three trajectories of the development of physical functioning were formed based on the results of the physical functioning of the SF-36 survey. The physical job strain factors in midlife were based on the occupational titles of the subjects according to the 1990 occupational classification data of the Population Register and were validated using the gender-specific occupational exposure matrix (JEM) of the Finnish Institute of Occupational Health. The physical job strain factors studied were physically strenuous work, kneeling, driving, heavy lifting, working hands above shoulders, awkward posture, lifting, hand force, repetitive hand movements, sitting and standing. From these, two factors were formed using factor analysis, from which the sum variables difficult work position and movements and the use of physical force and driving were calculated. The association between the sum variables and the physical functioning at later life in men was examined by multinomial regression analysis. Both sum variables, awkward working position and movements, and physical force and driving reduced the probability of being on the trajectory of the best physical performance compared to the trajectory of the weakest physical performance (OR 0.997, 95% CI 0.996–0.999 p = 0.002), (OR = 0.996, 95% CI 0.992–1,000 p = 0.030). When the model was adjusted by a social class the connection did not remain statistically significant and further deteriorated when physical activity was added to the model. The impact of the social class on the development of the physical job train in midlife and the physical functioning later life in men was significant. The association between the physical job strain in midlife and the weaker development of physical functioning later in life was not preserved when the model was standardized by the social class. Attention should be paid to the physical job strain of middle-aged men, especially in blue collars, in order to ensure functional life years, and to identify harmful thresholds for physical job strain in terms of physical functioning.en
dc.format.extent66
dc.language.isofi
dc.subject.otherfyysinen työkuormitus
dc.titleKeski-iän fyysisen työkuormituksen yhteys miesten fyysisen toimintakyvyn kehitykseen myöhemmässä elämässä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202206283652
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysokeski-ikä
dc.subject.ysotoimintakyky
dc.subject.ysofyysinen kuormittavuus
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysotyökyky
dc.subject.ysotyön kuormittavuus
dc.subject.ysoikääntyminen
dc.subject.ysofyysinen toimintakyky
dc.subject.ysoterveys


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record