Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan roolia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategiassa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkiin hallinnollisiin toimenpiteisiin. Valtavirtaistamisen avulla hallintotyön suhde sukupuolten tasa-arvoon tulee näkyväksi, jolloin sitä voidaan myös suunnitella siten, että sen tasa-arvovaikutukset ovat positiivisia. Valtavirtaistamisen tutkimuksessa valtavirtaistamisen strategia jaetaan kolmeen erilaiseen alastrategiaan Tarkastelen tämän teoreettisen jaottelun kautta Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan potentiaalia toimia sukupuolinäkökulman valtavirtaistajana. Suomalaisista tasa-arvoviranomaisista vain Tasa-arvoyksikölle on määritelty rooli sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa, mutta pyrin osoittamaan, että tasa-arvoasiain neuvottelukunnalla edellytyksiä valtavirtaistamistyön suhteen. Neuvottelukuntaa tarkastellaan ensisijaisesti erialaisten julkishallinnollisten lähteiden kautta. Analyysissa pyrin soveltamaan valtavirtaistamisen strategioita koskevaa teoriakehikkoa, ja yritän sen avulla tuottaa tietoa neuvottelukunnasta valtavirtaistajana. Analyysi osoittaa, että Tasa-arvoasiain neuvottelukunnalla on institutionaalisesti potentiaalia toimia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen edistämiseksi. Sen toiminnassa ja rakenteessa on piirteitä erilaisista valtavirtaistamismalleista. Tutkielmassa käytettyä valtavirtaistamisen teoriaa ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu yhden toimijan tarkasteluun, mutta sen avulla voidaan jäsentää toimijan potentiaalia suhteessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen