Tasa-arvopoliittiset teemat Suomen 2015–2019 hallitusohjelmissa
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tasa-arvopoliittisten tavoitteiden, toimien ja vaikuttavien linjauksien esiintymistä Suomen 2015–2019 hallitusohjelmissa. Samalla tehtiin havaintoja, miten oikeisto- ja vasemmistohallitukset ovat käsittäneet tasa-arvon ilmiönä. Tutkimusmetodina käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineisto koostui Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) ja Antti Rinteen sekä Sanna Marinin hallituksen (2019-) hallitusohjelmista. Rinteen ja Marinin hallitusohjelmaan viitataan yhteisesti, sillä Marinin hallitus päätti jatkaa Rinteen ohjelmaa sellaisenaan.
Tämän tutkimuksen perusteella vasemmistohallitus priorisoi tasa-arvopolitiikkaa enemmän hallitus-ohjelmassaan, kuin oikeistohallitus. Rinteen/Marinin hallitusohjelmasta löydettiin yhteensä 31 analysoitavaa koodia, jotka ottivat tasa-arvopolitiikan huomioon läpileikkaavana teemana läpi koko hallitusohjelman. Rinteen/Marinin ohjelma toi myös sukupuolten moninaisuuden ja transihmisten oikeudet osaksi hallitusohjelmaansa, ensimmäisinä hallituksina Suomessa. Rinteen/Marinin ohjelmassa nimettiin useita kertoja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tavoiteltavina arvoina. Ilmiönä Rinteen/Marinin ohjelman tasa-arvopoliittiset linjaukset myötäilivät eroihin perustuvan sekä moninaisen tasa-arvon lähestymistapaa.
Sipilän hallitusohjelmasta löydettiin yhteensä yhdeksän analysoitavaa koodia. Koodit olivat laadultaan vaihtelevia ja toimivat toisinaan tasa-arvokehityksen vastaisesti. Koodeissa oli myös keskenään riiteleviä tavoitteita, esimerkiksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen ja resurssien leikkaamisen suhteen. Toisin kuin Rinteen/Marinin ohjelmassa, Sipilän ohjelma ei erikseen nimennyt sukupuolten tasa-arvoa toimenpiteitä vaativana arvona. Sen sijaan Sipilän ohjelma totesi miesten ja naisten olevan jo tasa-arvoisia Suomessa, antaen näin ymmärtää, ettei tasa-arvotavoitteita enää tarvita. Tuloksien perusteella Sipilän ohjelma käsitti tasa-arvon yhtäläisten oikeuksien tasa-arvon lähtökohdista.
...
![showless](/themes/JYX2//images/showless.png)
![showmore](/themes/JYX2//images/showmore.png)
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5387]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Talous feministisen kritiikin keskiössä
Husu, Hanna-Mari (Westermarck-seura, 2020) -
Syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta : koulutuksellisen tasa-arvon ja syrjäytymisen diskurssien rakentuminen valtioneuvoston hallitusohjelmissa vuosina 1995-2015
Kröger, Mari (2016)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten valtioneuvoston hallitusohjelmissa konstruoidaan koulutuksellista tasa-arvoa ja syrjäytymistä tai syrjäytymisen ehkäisemistä. Vuotta 2015 on luonnehdittu koulutuspolitiikan ja ... -
Is Finnish Corporatism Reconfiguring, and Is It Good for Gender Equality?
Koskinen Sandberg, Paula; Elomäki, Anna; Mustosmäki, Armi; Kantola, Johanna (Springer, 2022)The Nordic model of employment relations, characterised by centralised collective bargaining and strong collaboration between social partners and the state, has often been linked to positive gender equality outcomes. ... -
Temaattinen analyysi : tasa-arvopoliittisten teemojen vertailu hallitusten tasa-arvo-ohjelmissa vuosilta 2008 sekä 2020
Liikka, Heidi (2022)Kandidaatintutkielmassa aihepiirinä oli Suomen tasa-arvopolitiikan kehittyminen 2000-luvulla. Tasa-arvo ei ole tutkimuskohteena uusi, mutta näyttäytyy edelleen niin poikkitieteellisen tutkimuksen kuin suomalaisen politiikan ... -
Abstrakti, muodollinen ja vanhentunut tasa-arvo? : diskursiivinen tulkinta liikuntajärjestöjen tasa-arvopuheesta
Isosomppi, Saara; Itkonen, Hannu; Salmikangas, Anna-Katriina (Liikuntatieteellinen seura, 2019)Viimeaikaista liikuntapoliittista ja -tieteellistä keskustelua on käyty siitä, millainen on liikunnan ja urheilun sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tila. Yhtenä sytykkeenä on toiminut vuonna 2015 päivitetty ...