Tasa-arvopoliittiset teemat Suomen 2015–2019 hallitusohjelmissa
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tasa-arvopoliittisten tavoitteiden, toimien ja vaikuttavien linjauksien esiintymistä Suomen 2015–2019 hallitusohjelmissa. Samalla tehtiin havaintoja, miten oikeisto- ja vasemmistohallitukset ovat käsittäneet tasa-arvon ilmiönä. Tutkimusmetodina käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen aineisto koostui Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) ja Antti Rinteen sekä Sanna Marinin hallituksen (2019-) hallitusohjelmista. Rinteen ja Marinin hallitusohjelmaan viitataan yhteisesti, sillä Marinin hallitus päätti jatkaa Rinteen ohjelmaa sellaisenaan.
Tämän tutkimuksen perusteella vasemmistohallitus priorisoi tasa-arvopolitiikkaa enemmän hallitus-ohjelmassaan, kuin oikeistohallitus. Rinteen/Marinin hallitusohjelmasta löydettiin yhteensä 31 analysoitavaa koodia, jotka ottivat tasa-arvopolitiikan huomioon läpileikkaavana teemana läpi koko hallitusohjelman. Rinteen/Marinin ohjelma toi myös sukupuolten moninaisuuden ja transihmisten oikeudet osaksi hallitusohjelmaansa, ensimmäisinä hallituksina Suomessa. Rinteen/Marinin ohjelmassa nimettiin useita kertoja tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tavoiteltavina arvoina. Ilmiönä Rinteen/Marinin ohjelman tasa-arvopoliittiset linjaukset myötäilivät eroihin perustuvan sekä moninaisen tasa-arvon lähestymistapaa.
Sipilän hallitusohjelmasta löydettiin yhteensä yhdeksän analysoitavaa koodia. Koodit olivat laadultaan vaihtelevia ja toimivat toisinaan tasa-arvokehityksen vastaisesti. Koodeissa oli myös keskenään riiteleviä tavoitteita, esimerkiksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen ja resurssien leikkaamisen suhteen. Toisin kuin Rinteen/Marinin ohjelmassa, Sipilän ohjelma ei erikseen nimennyt sukupuolten tasa-arvoa toimenpiteitä vaativana arvona. Sen sijaan Sipilän ohjelma totesi miesten ja naisten olevan jo tasa-arvoisia Suomessa, antaen näin ymmärtää, ettei tasa-arvotavoitteita enää tarvita. Tuloksien perusteella Sipilän ohjelma käsitti tasa-arvon yhtäläisten oikeuksien tasa-arvon lähtökohdista.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Talous feministisen kritiikin keskiössä
Husu, Hanna-Mari (Westermarck-seura, 2020) -
Temaattinen analyysi : tasa-arvopoliittisten teemojen vertailu hallitusten tasa-arvo-ohjelmissa vuosilta 2008 sekä 2020
Liikka, Heidi (2022)Kandidaatintutkielmassa aihepiirinä oli Suomen tasa-arvopolitiikan kehittyminen 2000-luvulla. Tasa-arvo ei ole tutkimuskohteena uusi, mutta näyttäytyy edelleen niin poikkitieteellisen tutkimuksen kuin suomalaisen politiikan ... -
Abstrakti, muodollinen ja vanhentunut tasa-arvo? : diskursiivinen tulkinta liikuntajärjestöjen tasa-arvopuheesta
Isosomppi, Saara; Itkonen, Hannu; Salmikangas, Anna-Katriina (Liikuntatieteellinen seura, 2019)Viimeaikaista liikuntapoliittista ja -tieteellistä keskustelua on käyty siitä, millainen on liikunnan ja urheilun sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tila. Yhtenä sytykkeenä on toiminut vuonna 2015 päivitetty ... -
Sukupuolten tasa-arvo ei ulotu kaikkialle urheilupolitiikassa
Ryba, Tatiana V.; Joronen, Elina; Lehtonen, Kati (Liikuntatieteellinen seura, 2023)Sukupuolen välinen tasa-arvo on peruarvo Suomessa. Mutta mikä on todellinen tasa-arvotilanne? Miten poliittisen ilmapiirin muutos on vaikuttanut keskusteluun? -
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen
Hiltunen, Henri (2022)Tutkielmassa tarkastelen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan roolia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategiassa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkiin hallinnollisiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.