9.-luokkalaisten kokemuksia teknologian käytöstä liikunnanopetuksen apuvälineenä

Abstract

Opetustoiminta on murroksessa, kun teknologiset laitteet lisääntyvät ja mullistavat opetustyylejä. Osa opettajista on innoissaan, mutta osa opettajista kaihtaa tätä muutosta, eivätkä halua sisällyttää teknologiaa opetukseensa. Oppilaat taas käyttävät yhä enemmän teknologisia laitteita vapaa-ajallaan. Teknologisten laitteiden käyttö liikunnanopetuksen apuvälineenä niin, että se hyödyttää kaikkia on yksi suurista tulevaisuuden haasteista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 9.-luokkalaisten kokemuksia teknologian käytöstä liikunnanopetuksen apuvälineenä. Kysyimme kokemuksia hyötyjen sekä haasteiden kautta ja pyrimme selvittämään, miten oppilaiden sukupuoli, edellinen liikuntanumero, oma teknologinen pätevyys sekä liikuntatunneista pitäminen vaikuttivat oppilaiden kokemuksiin. Kysyimme myös mitä teknologisia laitteita oppilaat olivat käyttäneet liikuntatunneilla. Tätä kartoitimme videokuvaamisen, videoiden katselun, mobiilisovellusten, liikunnallisten videopelien sekä askel-, syke- ja aktiivisuusmittareiden kautta. Tutkimus toteutettiin sähköisen Webropol-kyselylomakkeen avulla, joka koostui 34 strukturoidusta ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Vastaukset kerättiin alkuvuodesta 2021 ja kyselyyn vastasi 135 yhdeksännen luokan oppilasta, joista 113 (84%) oli tyttöjä ja 22 (16%) poikia. Aineisto analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia, Khiin neliötestiä, riippumattomien otosten testiä, korrelaatiokertoimia, faktorianalyysiä ja Cronbachin alfa -testiä. Tuloksistamme käy ilmi, että oppilaat saavat yleisesti hyviä numeroita liikunnasta ja liikunta on erittäin pidetty oppiaine. Myös oppilaiden teknologiapätevyys on ensiluokkaista. Videoiden katselu, mobiilisovellukset sekä videokuvaaminen olivat yleisimpiä tapoja, joilla oppilaat olivat hyödyntäneet teknologiaa liikuntatunneilla. Oppilaat kokivat teknologian tuovan enemmän hyötyjä kuin haittoja liikuntatunneille, vaikkakaan hyödyt eivät nousseet niin merkittäviksi. Fyysinen aktiivisuus, innokkuus, motivaatio, taidon oppiminen, liikuntatuntien hauskuus sekä monipuolisuus kasvoivat hieman teknologian käytön johdosta. Myös niistä liikuntatunneista pidettiin enemmän, joilla käytettiin teknologiaa. Harva oppilas näki teknologian käytön haitallisena. Haittoina mainittiin laitteiden käyttämiseen liittyvä ahdistus sekä opettajan tekemä liikuntasuoritusten seuraaminen teknologisten laitteiden avulla. Oppilaat, joiden liikuntanumero oli 10 eivät kokeneet teknologiaa yhtä hyödyllisenä liikuntatunneilla, kuin liikuntanumeron 7, 8 tai 9 saaneet oppilaat. He eivät esimerkiksi kokeneet sen lisäävän heidän aktiivisuuttaan tai innostustaan liikuntaa kohtaan niin paljoa, kuin mitä liikuntanumeron 7, 8 ja 9 saaneet oppilaat kokivat. Tulevaisuudessa olisi hyvä pohtia sitä, miten teknologian avulla saadaan aktivoitua oppilaita liikkumaan yhä enemmän ja varsinkin inaktiivisiin oppilaisiin tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi tulee olla tarkka siitä, että käytetty teknologia tukee tunnin päätavoitteita eikä toimi irrallisena elementtinä.