Tutkielma käsittelee Suomen koulutuspolitiikan ja koulutukseen liittyvien valintojen esiintymistä OECD:n PISA -tutkimusta koskevassa uutisoinnissa brittiläisessä lehdistössä vuosina 2015-2020. Suomen koulutusjärjestelmä on saanut laajaa kansainvälistä huomiota ensimmäisten PISA-tulosten julkistamisestä lähtien (2001). Suomessa havaittiin pian, että asema koulutuksen suurvaltana on hyödyllinen kansakunnan brändäämisessä. Tälle tutkimukselle valittuna ajanjaksona Suomen PISA-menestys on kuitenkin ollut hienoisessa laskussa. Aiempaa Suomen koulutusjärjestelmään ja PISAan liittyvää uutisointia Isossa-Britanniassa koskevaa tutkimusta ei käytettävissä olleilla menetelmillä löytynyt. Tutkimusaineisto, yhteensä 30 artikkelia, kerättiin neljästä sanomalehdestä: työväenpuoluetta lähempänä olevista The Guardianista ja The Independentista sekä oikeistolaisempaa linjaa edustavista The Telegraphista ja The Timesista.
Aineiston analyysi tehtiin hyödyntäen Entmanin kehystämistä koskevaa teoriaa täyde
nnettynä Stephen Reesen ajatuksilla kehystämisen mitä ja miten -kysymyksistä. Niiden avulla selvitettiin, miten Suomen PISA-menestystä avataan ja kehystetään brittiläisessä kulttuurisessa, historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.
Vuosina 2015-2016 kehyksiä olivat: ”Suomalaiset sadut” ja ”PISA-menestys vai tulevaisuuden taidot”. ”Suomalaiset sadut” -kehys kyseenalaistaa Suomen modernin koulutuspolitiikan aseman ja selittää Suomen menestystä historian ja suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteiden kaltaisilla tekijöillä. ”PISA-menestys vai tulevaisuuden taidot” -kehys tekee näkyväksi jännitteen perustaitojen ja niin sanottujen ”pehmeiden taitojen” sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden välillä. Vuosien 2017-2018 kehykseksi muodostui ”Kontekstualisoidut Suomen oppitunnit”. Suomessa vierailleet toimittajat nostivat koulutuksen menestystekijöiden kärkeen niin sanotut vakioperustelut kuten laadukkaan opettajankoulutuksen ja tasa-arvon. Suomen erityinen sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti esiteltiin, mutta sitä ei nähty esteenä opetusmenetelmien lainaamiselle. Kehys vuosille 2019-2020 liittyi toimintatapaan, jossa samoja Suomen koulutuspolitiikasta ja koulutusmenetelmistä poimittuja esimerkkejä käytettiin sekä koulutuspoliittisten uusien linjausten perustelemiseen, että niiden vastustamiseen. Tällöin rinnalle nousi myös oppilaiden hyvinvoinnin korostamisen näkökulma. ”Suomalaiset sadut” –kehystä edustavia artikkeleja lukuun ottamatta käsitys Suomen asemasta koulutuksen suurvaltana säilyi brittilehdistössä tutkimuksen aikajänteellä. Aiemmassa tutkimuksessa vastaava huomio Suomen asemasta oli tehty Australiassa. Suomen maabrändäyksen näkökulmasta nämä olivat keskeisiä havaintoja. Suomen menestyksestä hyvinvointia koskevissa kansainvälisissä vertailuissa voisi tulla uusi menestystekijä ja inspiraation lähde uusille ”Suomen oppitunneille”.
...
This thesis examines the coverage of the Finnish education system in the British press during the period 2015-2020 on the OECD`s Programme for International Student Assessment (PISA). The Finnish education system has received widespread international attention since the first PISA results were published in 2001. Finland has found that its status as an education superpower is useful for branding the nation. The research material, 30 articles in total, was collected from four newspapers: the left-wing The Guardian and The Independent, and the right-wing The Telegraph and The Times. The analysis was carried out using Entman`s theory of framing analysis, supplemented by Stephen Reese`s ideas on the what and how of framing. These were used to explore how the success factors of the Finnish education system are explained to the public in the British cultural, historical and social context. In 2015-2016, the frames were: “Finnish fairy tales” and “the PISA ranking or future skills”. The Finni
sh Fairy Tales frame questions the role of modern Finnish education policy and instead explains Finnish success in terms of factors such as history and the specific characteristics of Finnish society. The PISA ranking or future skills -frame highlights the tension between basic and soft skills and the skills needs of the future. The frame for 2017-2018 was Contextualised Finnish Lessons. The journalists who visited Finland put the so-called standard principles of Finnish education at the top of the list: high-quality teacher training, equality, no private schools, free school meals, individual learning support. The specific social and cultural context of Finland was presented, but was not seen as an obstacle to borrowing educational policies. The frame for 2019-2020 was: From cherry picking to well-being. The concept of cherry picking appears several times in articles related to policy borrowing. It refers to the practice of using examples drawn from Finnish education policy to both justify and oppose new educational policy. This study provided relevant information for nation branding of Finland in the British context. With the exception of the Finnish Fairy Tales -frame, Finland`s status as an educational superpower in the UK was maintained during the time frame of this study. Finland`s success in ranking tables on pupil well-being became a new success factor and a source of inspiration for new Finnish lessons.
...
