Finnish Lessons or Fairy Tales? : Finnish Education Policies in The British Printed Media Education Reform Discussion in 2015-2020

Tutkielma käsittelee Suomen koulutuspolitiikan ja koulutukseen liittyvien valintojen esiintymistä OECD:n PISA -tutkimusta koskevassa uutisoinnissa brittiläisessä lehdistössä vuosina 2015-2020. Suomen koulutusjärjestelmä on saanut laajaa kansainvälistä huomiota ensimmäisten PISA-tulosten julkistamisestä lähtien (2001). Suomessa havaittiin pian, että asema koulutuksen suurvaltana on hyödyllinen kansakunnan brändäämisessä. Tälle tutkimukselle valittuna ajanjaksona Suomen PISA-menestys on kuitenkin ollut hienoisessa laskussa. Aiempaa Suomen koulutusjärjestelmään ja PISAan liittyvää uutisointia Isossa-Britanniassa koskevaa tutkimusta ei käytettävissä olleilla menetelmillä löytynyt. Tutkimusaineisto, yhteensä 30 artikkelia, kerättiin neljästä sanomalehdestä: työväenpuoluetta lähempänä olevista The Guardianista ja The Independentista sekä oikeistolaisempaa linjaa edustavista The Telegraphista ja The Timesista. Aineiston analyysi tehtiin hyödyntäen Entmanin kehystämistä koskevaa teoriaa täydennettynä Stephen Reesen ajatuksilla kehystämisen mitä ja miten -kysymyksistä. Niiden avulla selvitettiin, miten Suomen PISA-menestystä avataan ja kehystetään brittiläisessä kulttuurisessa, historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Vuosina 2015-2016 kehyksiä olivat: ”Suomalaiset sadut” ja ”PISA-menestys vai tulevaisuuden taidot”. ”Suomalaiset sadut” -kehys kyseenalaistaa Suomen modernin koulutuspolitiikan aseman ja selittää Suomen menestystä historian ja suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteiden kaltaisilla tekijöillä. ”PISA-menestys vai tulevaisuuden taidot” -kehys tekee näkyväksi jännitteen perustaitojen ja niin sanottujen ”pehmeiden taitojen” sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden välillä. Vuosien 2017-2018 kehykseksi muodostui ”Kontekstualisoidut Suomen oppitunnit”. Suomessa vierailleet toimittajat nostivat koulutuksen menestystekijöiden kärkeen niin sanotut vakioperustelut kuten laadukkaan opettajankoulutuksen ja tasa-arvon. Suomen erityinen sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti esiteltiin, mutta sitä ei nähty esteenä opetusmenetelmien lainaamiselle. Kehys vuosille 2019-2020 liittyi toimintatapaan, jossa samoja Suomen koulutuspolitiikasta ja koulutusmenetelmistä poimittuja esimerkkejä käytettiin sekä koulutuspoliittisten uusien linjausten perustelemiseen, että niiden vastustamiseen. Tällöin rinnalle nousi myös oppilaiden hyvinvoinnin korostamisen näkökulma. ”Suomalaiset sadut” –kehystä edustavia artikkeleja lukuun ottamatta käsitys Suomen asemasta koulutuksen suurvaltana säilyi brittilehdistössä tutkimuksen aikajänteellä. Aiemmassa tutkimuksessa vastaava huomio Suomen asemasta oli tehty Australiassa. Suomen maabrändäyksen näkökulmasta nämä olivat keskeisiä havaintoja. Suomen menestyksestä hyvinvointia koskevissa kansainvälisissä vertailuissa voisi tulla uusi menestystekijä ja inspiraation lähde uusille ”Suomen oppitunneille”.