Vesivoimalaitosten edustajien näkemyksiä luonnon tilaa parantavista hankkeista

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vesivoimalaitosten edustajien näkemyksiä vesivoimalaitosten virtavesistössä tekemistä luonnonmukaistamishankkeista. Aihe on merkittävä sillä vesivoimalaitokset aiheuttavat luonnon biodiversiteetille haittoja ja vesivoimalaitoksilla on vaikutuksia useisiin eri sidosryhmiin. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin usein vaikeasti rahamääräistettäviä. Tutkimuskysymyksenä on selvittää millaisia ajureita luonnon tilaa parantavat hankkeet pitävät sisällään, mistä tekijöistä luonnon tilan parannus koostuu ja millaisia haasteita päätöksentekoprosessiin liittyy. Lisätutkimuskysymyksenä on selvittää, voidaanko kustannus-hyötyanalyysiä soveltaa virtavesiympäristössä toteutettujen hankkeiden kustannusten ja hyötyjen arviointiin. Tutkimuksen teoria pohjautuu kustannus-hyötyanalyysiin ja aiempiin tutkimuksiin virtavesistön luonnon tilaa parantavista hankkeista. Kustannus-hyötyanalyysin haasteista tässä tutkimuksessa esiin nousivat erityisesti laajuusongelma ja vaikeasti rahamääräistettävien arvojen rahamääräistäminen. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruutapana toimii teemahaastattelu ja aineisto analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen perusteella tunnistettiin neljä keskeistä ajuria luonnon tilaa parantavien hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi havaittiin, että luontoarvojen taloudellinen arvostaminen on vesivoimayhtiöiden edustajien näkemyksen mukaan haasteellista, ja jopa osittain epärelevanttia. Luonnon tilaa parantaviin hankkeisiin liittyy useita sidosryhmiä, joilla on eriäviä näkökulmia. Kustannusten ja hyötyjen jakautuminen on epätasaista ja riippuvaista valitusta katsantokannasta. Kustannus-hyötyanalyysi nähdään tämän tutkimuksen perusteella toimivaksi, joskin osiltaan haastavaksi vaihtoehdoksi virtavesistön luonnon tilaa parantavien hankkeiden arvioimiseen.