Show simple item record

dc.contributor.advisorMoilanen, Panu
dc.contributor.authorAalto, Jutta
dc.date.accessioned2022-06-17T10:27:24Z
dc.date.available2022-06-17T10:27:24Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81857
dc.description.abstractTämän tutkielman tavoitteena oli tutkia Jyväskylän yliopiston henkilökunnan digitaitoja, asennetta digitaalisuutta kohtaan sekä koettua teknostressiä ennen koronapandemiaa (keväällä 2020) ja sen ensimmäisen aallon aikana (joulukuusta 2020 tammikuuhun 2021). Tutkimuksella oli kolme tutkimuskysymystä: 1) Ovatko yliopiston henkilöstön digitaidot muuttuneet ja kehittyneet koronapandemian aikana ja ovatko koetut muutokset yhteydessä ikään, sukupuoleen tai työtehtävään? 2) Onko henkilöstön kokemalla digitaitojen muutoksella yhteyttä asennemuutokseen digitaalisuutta kohtaan? 3) Onko digitaidoilla tai asenteella digitaalisuutta tai etätyötä kohtaan yhteyttä teknostressin kokemiseen? Kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 389 yliopiston henkilökunnan jäsentä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä joulukuusta 2020 tammikuuhun 2021, ja siinä pyydettiin retrospektiivisesti arvioimaan oman osaamisen ja asenteen muuttumista digitaalisuutta kohtaan. Tulosten mukaan 1) digitaaliset taidot kasvoivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Iällä tai työtehtävällä ei ollut tilastollista yhteyttä digitaitojen muutokseen, mutta sukupuolella oli: naisten kokema taitomuutos oli suurempi; 2) asennemuutos digitaalisuutta kohtaan oli tilastollisesti merkitsevä, mutta ikä, sukupuoli tai työtehtävä eivät olleet siihen yhteydessä. Tulosten mukaan taitomuutoksella ja asennemuutoksella oli tilastollisesti erittäin merkitsevä keskinäinen yhteys; 3) teknostressin kokemisella oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys digitaitoihin: mitä paremmat digitaidot tutkittavalla oli, sitä vähemmän hän koki teknostressiä. Myös asenteella digitaalisuutta ja etätyötä kohtaan oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys koettuun teknostressiin: myönteisemmän asenteen kokeminen oli yhteydessä vähäisempään teknostressin kokemiseen. Teknostressin kokeminen oli yhteydessä työtehtävään, mutta ei ikään tai sukupuoleen. Henkilöstön digitaitoja ja niiden kehittymistä tulee tukea sekä luoda positiivista työkulttuuria digitaalisuutta kohtaan. Digitaalisuuden kehittymisen huomattiin noudattavan aikaisempia teorioita teknologian hyväksymismalleista sekä teknologian kesyttämisestä. Koska sekä digitaidot että asenne digitaalisuutta kohtaan olivat yhteydessä myös teknostressin kokemiseen, voidaan päätellä, että digitaitojen vahvistaminen ja positiivisen asenneilmapiirin luominen vähentävät teknostressin kokemista ja näin ollen parantavat myös työhyvinvointia.fi
dc.description.abstractThe aim of this thesis was to study the digital skills, the attitude towards digital skills and the technostress of the staff of the University of Jyväskylä, before the corona pandemic (spring 2020) and during its first wave (Dec 2020 to Jan 2021). The study had three main research questions: 1) Did the staff members’ digital skills change and develop during the corona pandemic and were the possible changes related to participants’ age, gender, or work assignment? 2) Were the perceived changes in digital skills linked to a change in attitudes towards digital work? 3) Are the digital skills or attitude towards digital or remote work related to experiencing technostress? A total of 389 university staff members participated in the study. The data was collected as an electronic survey in December¬¬ 2020 to January 2021. The participants were asked to retrospectively assess the change in their digital competence and attitude towards digitality. The results showed that: 1) The staff members’ digital skills showed a statistically highly significant improvement. The participants’ age or work assignment did not exhibit a statistical link to a change in digital skills, but gender did; women reported a more significant change in their digital skills. 2) There was a statistically significant change in the participants’ attitude towards digitality, and it was not related to their age, gender, or job status. The results also indicated that there was a statistically highly significant relationship between skill change and attitude change. 3) The results showed that the experience of technostress had a statistically highly significant relationship with digital skills: the better the digital skills of an individual were, the less they experienced technostress. Attitude towards digitalization and remote work also had a statistically highly significant association with perceived technostress: a more positive attitude was associated with experiencing less technostress. The experience of technostress was related to the participants’ work assignments, but not to their age or gender. The digital skills of personnel and their development must be supported and a positive work culture towards digitalization must be created. The development of digitalization appears to follow previous theories of technology acceptance models and technology domestication. Since both digital skills and attitude towards digitality were also associated with experiencing technostress, it is concluded that strengthening digital skills, and developing positive attitudes significantly reduces the experience of technostress and thus also improves well-being at work.en
dc.format.extent68
dc.language.isofi
dc.subject.otherdigitaidot
dc.subject.otherdigiloikka
dc.subject.otherasenne digitaalisuutta kohtaan
dc.subject.otherteknologian käyttö
dc.titleDigiloikka yhdessä yössä : digitaitojen kehittyminen, asennemuutos ja teknostressi
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202206173466
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.contributor.oppiaineInformation Systems Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysodigitaaliset taidot
dc.subject.ysotietotekniikka
dc.subject.ysodigitalisaatio
dc.subject.ysoasenteet
dc.subject.ysoteknologia
dc.subject.ysovaikutukset
dc.subject.ysoteknostressi
dc.subject.ysomuutos
dc.subject.ysoosaaminen
dc.subject.ysooppiminen
dc.subject.ysohenkilöstö


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record