Dosenttien minäpystyvyyskäsitykset

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan dosenttien minäpystyvyyskäsityksiä. Dosentti on nykyisin arvo ja dosentuuri yliopiston sivutoiminen opetus- ja tutkimustehtävä, joka ei edellytä palvelusuhdetta yliopistoon. Dosenttien opetustaito perustuu tutkimustyön myötä muodostuneeseen asiantuntemukseen. Mielenkiinnon kohteena tässä tutkimuksessa ovat pedagogisen koulutuksen, opetuskokemuksen ja opetuksellisen lähestymistavan yhteydet dosenttien minäpystyvyyskäsityksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää dosenttiopetusta ja dosenttien pedagogista koulutusta kehitettäessä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena joulukuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Kysely kohdennettiin 200 dosenteille, joiden sähköpostiosoite oli ajankohtana Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen jäsenrekistereissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 80 henkilöä. Aineiston analysointiin käytettiin riippumattomien otosten keskiarvotestiä ja korrelaatiotarkastelua. Tulosten mukaan dosenteilla, joilla oli pedagogista koulutusta, oli vahvemmat käsitykset omasta minäpystyvyydestään kuin vailla pedagogista koulutusta olevilla. Dosenttien opetuskokemus vähensi käsityksiä minäpystyvyydestä, vaikka yleisesti kokemuksen katsotaan lisäävän minäpystyvyyttä. Lisäksi vahva minäpystyvyyskäsitys näytti olevan yhteydessä opiskelijakeskeisiin opetustapoihin, joilla on myönteinen yhteys opiskelijoiden oppimiseen. Jatkotutkimuksen kohteita ovat dosenttien minäpystyvyyden ja laajemman opettajapystyvyyden rakentuminen.