Onko 75- ja 80-vuotiaiden yksinäisyys muuttunut? : 1910- ja 1930–1940-luvulla syntyneiden kohorttien vertailu
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Yksinäisyys on yleisintä yli 75-vuotiailla henkilöillä, ja yksinäisyyteen yhteydessä olevat tekijät voidaan jakaa sosiodemografisiin, sosiaalisiin sekä terveyteen liittyviin tekijöihin. Yksinäisyyden esiintyvyyden muutoksista löytyy kuitenkin rajallisesti kirjallisuutta 75-vuotiailla ja tätä vanhemmilla henkilöillä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko yksinäi-syyden esiintyvyydessä tapahtunut muutoksia 28 vuoden aikana, kun vertaillaan 1910- ja 1930–1940-luvuilla syntyneitä 75- ja 80-vuotiaita. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin mahdollisten kohorttierojen taustalla olevia yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä.
Tämä tutkielma perustui Ikivihreät- ja AGNES-aineistoihin. Tutkittavat olivat 75- ja 80-vuotiaita jyväskyläläisiä kotona asuvia henkilöitä. Ikivihreät-aineiston tutkittavat olivat syntyneet vuosina 1910 ja 1914 (n = 617) ja AGNES-aineiston tutkittavat vuosina 1938–1939 ja 1942–1943 (n = 794). Aineistoja kerättiin kotihaastattelulla ja postikyselyllä. Yksinäisyyttä mitattiin kysymällä tutkittavilta seuraavaa: ”Kuinka usein tunnette itsenne yksinäiseksi?”. Selittäviä muuttujia olivat ikä, sukupuoli, kohortti, yksinasuminen, koulutustaso, siviilisääty, ystävien sekä tuttavien tapaaminen, koettu terveys ja masentuneisuuden tuntemukset. Kohorttieroja analysoitiin ristiintaulukoinnilla, khiin neliö -testillä ja sovitetuilla standardoiduilla jäännöksillä (ASR). Kohorttieroja selittäviä tekijöitä tarkasteltiin logistisella regressioanalyysillä.
Kohorttien välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja yksinäisyydessä sekä 75-vuotiailla (p = 0,003) että 80-vuotiailla (p < 0,001). Aiemmassa 75-vuotiaiden kohortissa oli enemmän niitä, jotka kokivat yksinäisyyttä usein tai melkein aina (10,8 %, ASR = 3,3) kuin myöhemmässä kohortissa (4,6 %, ASR = -3,3). 80-vuotiaiden aiemmassa kohortissa oli puolestaan suurempi osuus hyvin harvoin tai ei lainkaan (72,7 %, ASR = 4,3) yksinäisyyttä kokevia kuin myöhem-mässä kohortissa (55,1 %, ASR = -4,3) sekä pienempi osuus harvoin yksinäisyyttä kokevia (18,9 %, ASR = -4,8) kuin myöhemmässä kohortissa (37,1 %, ASR = 4,8). Muissa yksinäisyyden luokissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Vain 75-vuotiaat otettiin mukaan jatkotarkasteluun, sillä 80-vuotiaiden kohorttien välillä ei havaittu eroja (p = 0,878) yksinäisyyden ollessa kaksiluokkaisena muuttujana. Kohortti ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yksinäisyyteen 75-vuotiailla (p > 0,05) koulutustason, koetun terveyden sekä masentuneisuuden tuntemusten kontrolloimisen jälkeen. Muut muuttujat eivät muuttaneet kohortin ja yksinäisyyden yhteyttä tilastollisesti merkitsevästi.
Näyttää siltä, ettei yksinäisyys ole yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana 75- ja 80-vuotiailla kotona asuvilla henkilöillä. 75-vuotiaiden aiempi kohortti oli myöhempää kohorttia yksinäisempi, mutta 80-vuotiailla kohorteilla ei havaittu yhtä selkeitä eroja yksinäisten välillä. Myöhemmän kohortin parempi koulutustaso, koettu terveys sekä lievemmät masentuneisuuden tuntemukset selittivät osittain kohorttieroja yksinäisyydessä 75-vuotiailla. Tulokset voivat muuttaa käsityksiä yksinäisyydestä ikääntyvillä henkilöillä. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutki-musta yli 80-vuotiailla, toimintakyvyltään rajoittuneilla ja muualla kuin kotona asuvilla henkilöillä.
...
Loneliness is most common among people over the age of 75. The factors associated with loneliness can be divided into sociodemographic, social and health-related phenomena, but limited research has examined changes in the incidence of loneliness among people of those ages. The purpose of this master's thesis was to find out whether there have been changes in the prevalence of loneliness over 28 years by comparing 75- and 80-year-olds born in the 1910s with those born in the 1930s–1940s. In addition, the factors underlying possible cohort differences were investigated.
The data in this study were drawn from the Evergreen and AGNES studies. The participants were 75- and 80-year-old home-dwelling older adults living in Jyväskylä, Central Finland. The participants in the Evergreen study were born in 1910 and 1914 (n = 617) while the participants in the AGNES study were born in 1938–1939 and 1942–1943 (n = 794). The data were collected through home interviews and a postal survey. Loneliness was measured by asking, “How often do you feel lonely?”. The potential explanatory variables were age, gender, cohort, living alone, level of education, marital status, social contacts with close friends and acquaintances, perceived health and depressive symptoms. Cohort differences were analysed by cross-tabulations with chi-square tests and adjusted standardised residuals (ASR). The factors explaining potential cohort differences were examined by logistic regression analysis.
Statistically significant differences in loneliness were observed between the cohorts among both the 75-year-olds (p = 0.003) and the 80-year-olds (p < 0.001). More people among the earlier-born cohort’s 75-year-olds experienced loneliness often or almost always (10.8 %, ASR = 3.3) than in the later-born cohort (4.8 %, ASR = -3.3). The earlier-born cohort’s 80-year-olds had a higher proportion of people who experienced loneliness very rarely or never (72.7 %, ASR = 4.3) than in the later-born cohort (55.1 %, ASR = -4.3) and a lower proportion of those who experienced loneliness rarely (18.9 %, ASR = -4.8) than in the later-born cohort (37.1 %, ASR = 4,8). No statistically significant differences were observed in the other categories of loneliness. Only the 75-year-olds were included in further analysis as no differences were observed between the 80-year-old cohorts when employing loneliness as a dichotomous variable (p = 0.878). Birth-decade cohort was no longer statistically significantly associated with loneliness in 75-year-olds (p > 0.05) after controlling for levels of education, perceived health and depressive symptoms. Other variables did not statistically significantly alter the association between cohort and loneliness.
Loneliness does not appear to have become more prevalent in the past decades among people aged 75 or 80 and living at home. The earlier-born cohort’s 75-year-olds were lonelier than the later-born ones, but the 80-year-olds did not exhibit as clear differences in loneliness between the cohorts. The higher educational levels of those in the later-born cohort as well as their better perceived health and fewer depressive symptoms partly explained cohort differences in loneliness in 75-year-olds. The results may change perceptions of loneliness in older people. However, further research is needed on the subject in people over 80 years of age, in those with disabilities and in those living outside the home.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Miten iäkkäiden ihmisten oma rooli terveyden ylläpitämisessä on muuttunut 28 vuoden aikana? : 75- ja 80-vuotiaiden henkilöiden syntymäkohorttivertailu
Kuhanen, Pekka (2024)Yksilön oma toimijuus ja käsitykset ovat keskeisessä roolissa terveyskäyttäytymisessä ja terveyden ylläpitämisessä. Iäkkäiden henkilöiden terveyskäyttäytymisessä, toimintakyvyssä ja terveydessä on tapahtunut positiivisia ... -
Ryhmäinterventioiden yhteys yksinäisyyttä ja alakuloisuutta kokevien 75-79-vuotiaiden henkilöiden asioiden hoitamiskykyyn
Liiri-Ranta, Päivi (2010)Ikääntyvien ihmisten yksinäisyys on yksi gerontologian haasteista. Se voi pitkit-tyessään aiheuttaa suuriakin muutoksia toimintakyvyssä ja johtaa avun tarpee-seen. Yksinäisyys ja alakuloisuus eivät aina tule esille normaalissa ... -
Retirement age and type as predictors of frailty : a retrospective cohort study of older businessmen
Haapanen, Markus J.; von Bonsdorff, Mikaela B.; Perttilä, Niko M.; Törmäkangas, Timo; von Bonsdorff, Monika E.; Strandberg, Arto Y.; Strandberg, Timo E. (BMJ Publishing Group Ltd, 2020)Objectives: To study the association between retirement characteristics and frailty in a homogenous population of former business executives. Design: Cross-sectional cohort study using data from the Helsinki Businessmen ... -
Healthy ageing from birth to age 84 years in the Helsinki Birth Cohort Study, Finland : a longitudinal study
Mikkola, Tuija M.; Kautiainen, Hannu; von Bonsdorff, Mikaela B.; Wasenius, Niko S; Salonen, Minna K.; Haapanen, Markus J.; Kajantie, Eero; Eriksson, Johan G. (Elsevier, 2023)Background The true prevalence of healthy ageing on a population level is unknown. In this study we aimed to examine the upper limit for the prevalence of healthy ageing, by quantifying the probability of surviving and ... -
Health literacy supports active aging
Eronen, Johanna; Paakkari, Leena; Portegijs, Erja; Saajanaho, Milla; Rantanen, Taina (Elsevier, 2021)From the individual viewpoint, active aging refers to the ability of older persons, depending on their goals, functional capacity and opportunities, to engage in desired activities. This study investigated the role of ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.