Urheiluseurojen toiminnalla on yhteiskunnassamme merkittävä asema. Seurojen toimintaan osallistuu vuosittain yli puolet 9–11-vuotiaista ja lukuisia vapaaehtoisia ja palkattuja seuratoimijoita. Seurojen toiminnassa tapahtuneiden muutosten myötä on aloitettu kiinnittämään huomiota myös seurojen toiminnan laadukkuuteen, jota on arvioitu noin kolmenkymmenen vuoden ajan sitä varten kehitetyillä laatujärjestelmillä. Viimeisen neljän vuoden ajan laatujärjestelmänä on ollut Tähtiseura-ohjelma. Toistaiseksi tähän ohjelmaan on kohdistettu vähän tutkimusta, eikä ohjelman tärkeimpään kohderyhmään eli seuroihin ole perehdytty vielä kovin syvällisesti. Tämä tutkimus keskittyi tutkimaan Tähtiseura-ohjelmassa mukana olevien seurojen näkemyksiä ja kokemuksia kyseisestä ohjelmasta neljä vuotta sen käyttöönottamisen jälkeen.
Tämä tutkimus sijoittuu liikunnan yhteiskuntatieteiden kentälle ja on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat ymmärrys urheiluseurojen toiminnasta, Tähtise
ura-ohjelmasta, arviointityöskentelystä sekä urheiluseurojen kapasiteetin käsityksestä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, johon valikoitui erityisten kriteerien kautta seitsemän eri lajin Tähtiseuraa eri puolilta Suomea. Jokaisesta seurasta tutkimushaastatteluihin osallistui yksi henkilö, joka oli ollut mukana seuran Tähtiseura-ohjelman arviointiprosessissa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa haastattelussa ilmi tulleita yhteisiä tekijöitä jaettiin teemoihin, joiden nähtiin vastaavan tutkimuskysymyksiin.
Tähtiseura-ohjelman koetaan tukeneen seuroja laaja-alaisesti ja vaikuttaneen seuratoiminnan kehittymiseen myönteisesti esimerkiksi kehittämiskohteiden tunnistamisen ja lisääntyneen suunnitelmallisuuden myötä. Tulosten myötä ohjelma oli vaikuttanut kaikkein keskeisimmin ohjaus- ja valmennustoiminnan kehittämiseen, yhteisöllisyyden lisääntymiseen sekä viestinnän parantamiseen. Tulokset osoittivat myös kehittämisen kohteita, kuten ohjelman vaatiman suuren työmäärän ja haasteet ohjelman kiinnittämisestä osaksi seuran arkea. Toisaalta ohjelman myötä seuroissa tapahtuneet toimenpiteet olivat myös osittain seurakohtaisia. Tämä osoittaa, että seurat ovat hyvin moninaisia ja toimintaa tulee tarkastella seurojen yksilölliset ominaisuudet huomioiden.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella Tähtiseura-ohjelman voidaan nähdä palvelevan sitä tarkoitusta, johon se on luotu eli seurojen toiminnan kehittämistä ja laadun arvioimista. Jatkotutkimuksissa voisi keskittyä seuraavaksi Tähtiseura-ohjelman auditoijiin ja kartoittaa heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan kyseistä ohjelmasta osana heidän työtään.
...
The way sports clubs are operating has a significant position in our society. More than half of the 9–11-year-olds participate in sport club activities every year along with volunteers and paid club workers. Changes in sport club activities have drawn more attention to the quality of the clubs. The quality of the clubs has been evaluated for around a thirty-year time period with a quality system which has been developed for this specific purpose. Tähtiseura-program is a quality system which has been used in the past four years when examining the quality assessments of the sport clubs. The Tähtiseura-program is fairly new and therefore there is very little research about how well it is working. Specific research is missing especially from the most important area which is the sport club activities. This study focused on studying sports clubs that are part of the Tähtiseura-program; what are their outlooks and experiences with the program after being part of it for the past four years.
This is a qualitative research which is set on the Social Sciences of Sport field. The important themes around this study are to understand how sports clubs operate, Tähtiseura-program, evaluation work and what are the sport club's ideas of their organizational capacity. The study material was collected by interviewing seven different sport clubs from different parts of Finland, who have been participating in the Tähtiseura-program. The clubs got selected through specific criteria. From each club one person who had participated in the evaluation process of the Tähti-seura-program got interviewed. The study material was analyzed by using theory-guided content analysis, in which the interviews were divided into different themes based on the research questions.
Tähtiseura-program has been supporting the sports clubs and has had a positive effect when looking at the development of the way the sports clubs operate, for example understanding the importance of planning and identifying the areas that need development. The results prove that the Tähtiseura-program has had the most effect in developing strong and sustainable coaching in different sport fields, increased community spirit and improved communication in the sport clubs. The results pointed out some areas that still need developing such as how to decrease the workload the Tähtiseura-program produces for sports clubs and how to make it part of the daily life of a sport club. On the other hand, some of the actions happening in sports clubs were also very club-specific which proves how different sport clubs operate very differently depending on the sport and that is why the sport club activities should be observed while acknowledging their individual differences.
With this study Tähtiseura-program can be verified to serve the purpose it has been created for; developing the sport club activities and quality assessment. The follow-up research could focus on the auditors of the Tähtiseura-program and that way investigate their opinions and experiences using the Tähtiseura-program as part of their job.
...
