dc.contributor.advisor | Takala, Tuomo | |
dc.contributor.author | Hurskainen, Hannele | |
dc.date.accessioned | 2022-06-01T07:39:10Z | |
dc.date.available | 2022-06-01T07:39:10Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81395 | |
dc.description.abstract | Työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeimpiä asioita organisaation toiminnassa. Sen kehittäminen on merkittävin yksilön työhyvinvointia lisäävä tekijä, joten siihen panostaminen on sijoitus yrityksen tulevaisuuteen.
Tässä tutkimuksessa perehdyttiin työhyvinvointiin esimiehen kokemana. Esimiesten näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta ja sen kehittämisestä selvitettiin kuvaamalla organisaation työhyvinvoinnin nykytilannetta. Lisäksi tutkittiin esimiehen omaa työhyvinvointia, tuen tarvetta ja riittävyyden kokemuksia. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen kohteena oli kahdeksan esimiestä teknologiateollisuuden alalla toimivasta suomalaisesta suuryrityksestä. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä ja tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin johtaminen.
Työhyvinvointi oli esimiehille jaksamista niin työssä kuin vapaa-ajalla. Sopiva työnkuormitus ja merkityksellinen työ koettiin tärkeinä voimavaroja lisäävinä tekijöinä. Työhyvinvoinnin johtamiseen yhdistettiin muun muassa hyvät vuorovaikutustaidot ja tavoitteiden selkeä jalkauttaminen. Esimiehen rooli työhyvinvoinnin johtamisessa nähtiin erittäin tärkeänä. Oikeudenmukainen kohtelu, hyvä työn organisointi ja työnteon edellytysten varmistaminen nähtiin esimiehen tärkeimpinä tehtävinä. Näillä tekijöillä on selvä yhteys riittävyyden tunteen kehittymiseen ja sitä kautta parempaan työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin johtamiseen esimiehet kaipasivat lisää tukea ylemmältä johdolta, omalta esimieheltä ja HR:ltä.
Työhyvinvoinnin johtamisen pitäisi olla vahvemmin osa toimintastrategiaa, jotta se huomioitaisiin paremmin kaikessa organisaation toiminnassa. Tutkimuksen perusteella organisaatiossa voidaan kehittää työhyvinvoinnin johtamista esimiesten näkemyksiin perustuen. | fi |
dc.format.extent | 59 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | työhyvinvoinnin johtaminen | |
dc.subject.other | esimies | |
dc.subject.other | riittämättömyys | |
dc.title | Työhyvinvointi esimiehen kokemana | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202206013019 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Business and Economics | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Johtaminen | fi |
dc.contributor.oppiaine | Management and Leadership | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 20424 | |
dc.subject.yso | esihenkilötyö | |
dc.subject.yso | työhyvinvointi | |
dc.subject.yso | johtaminen | |
dc.subject.yso | esihenkilöt | |
dc.subject.yso | esimiestyö | |
dc.subject.yso | hyvinvointi | |
dc.subject.yso | työkyky | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |