Luurankolihaksen poikkipinta-alan ja rasvattoman massan yhteys maksimivoimantuottoon voimaurheilijoilla ja fitnessurheilijoilla
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon lihaksen anatominen poikkipinta-ala ja rasvaton massa selittävät maksimivoimantuottoa. Lisäksi tutkitaan, eroaako maksimivoimantuoton taso, lihaksen poikkipinta-ala ja rasvaton massa sekä niiden yhteydet suomalaisten eliittitason voimaurheilijoiden ja fitnessurheilijoiden välillä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 25 dopingtestattua urheilijaa, joista 13 kilpaili eliittitasolla fitnesslajeissa ja 12 voimalajeissa. Tutkittavat olivat 20-40-vuotiaita, ja heistä noin puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Tutkittavilta mitattiin ulomman reisilihaksen anatominen poikkipinta-ala ultraäänellä, ja rasvattoman massan määrää arvioitiin ihopoimumittauksella, josta laskettiin myös rasvattoman massan indeksi. Maksimivoimantuottoa mitattiin yhden jalan maksimaalisella isometrisellä polvenojennuksella ja jalkaprässin yhden toiston maksimilla. Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston laajempaa poikkileikkaustutkimusta, ja jokainen koehenkilö saapui liikuntalaboratoriolle mittauksiin yhden päivän ajaksi.
Lihaksen anatominen poikkipinta-ala ja rasvaton massa olivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p < 0,001) yhteydessä maksimivoimantuoton suuruuteen sekä voimaurheilijoilla että fitnessurheilijoilla. Suurin korrelaatio havaittiin voimaurheilijoiden rasvattoman massan ja jalkaprässin yhden toiston maksimin välillä (r = 0,966). Lihaksen poikkipinta-alassa, rasvattomassa massassa, rasvattoman massan indeksissä ja voimamuuttujissa puolestaan ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja voima- ja fitnessurheilijoiden välillä.
Tämän ja aiempien tutkimusten perusteella lihaksen poikkipinta-ala ja rasvattoman massan määrä voivat selittää maksimivoimantuotossa havaittuja eroja saman tasoisten urheilijoiden välillä jopa 65–90 %, mikä on tärkeää ottaa huomioon käytännön harjoittelussa. Tulosten perusteella lihaksen poikkipinta-alan ja rasvattoman massan osalta voidaan päästä melko samanlaisiin tuloksiin niin fitnessurheilijoiden puhtaasti lihashypertrofiaan tähtäävän harjoit-telun seurauksena, kuin myös voimaurheilijoiden suorituskyvyn parantamiseen tähtäävän nopeus- ja maksimivoimaharjoittelun seurauksena. Voimamuuttujien osalta ryhmien väliset tulokset olivat ristiriitaisia aiempaan tutkimustietoon verrattuna, kun lajien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Tähän on kuitenkin voinut vaikuttaa esimerkiksi mitattujen liikkeiden spesifisyys sekä pieni otoskoko erityisesti voimaurheilijoiden osalta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Voimaharjoittelun toistumistiheyden vaikutus alaraajojen lihasten isometriseen voimantuottoon ja poikkipinta-alaan 64–75-vuotiailla henkilöillä.
Turpela, Mari (2018)Ikääntymisen myötä lihasvoima ja -massa vähenevät muun muassa hermo-lihasjärjestelmän ikääntymisestä johtuvien muutoksien vuoksi. Tämä johtaa toimintakyvyn laskuun. Ikäänty-neiden henkilöiden lihasvoimaominaisuudet voivat ... -
Vuorokaudenajan ja harjoitusjärjestyksen vaikutukset hermostolliseen adaptaatioon, lihasvoimaan ja poikkipinta-alaan yhdistetyssä voima- ja kestävyysharjoittelussa
Rytkönen, Tuomas (2014)Rytkönen, Tuomas (2015). Vuorokaudenajan ja harjoitusjärjestyksen vaikutukset hermostolliseen adaptaatioon, lihasvoimaan ja poikkipinta-alaan yhdistetyssä voima- ja kestävyysharjoittelussa. Liikuntabiologian laitos, ... -
Effects of resistance training, detraining, and retraining on myonuclear content and myofiber cross-sectional area in human skeletal muscle
Tiainen, Esko (2024)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää voimaharjoittelun, voimaharjoittelutauon ja uudelleenharjoittelun vaikutukset lihastumamäärään ja lihassolukokoon. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan lihastumamäärän ... -
Voimaharjoittelun aiheuttamat lihaskoon ja lihasvoiman vasteet harjoittelemattomilla yksilöillä
Korpinen, Salla (2024)Voimaharjoittelun aikaansaama lihasmassan sekä voiman kasvu on hyvin yksilöllistä. Toiset yksilöt pystyvät kasvattamaan lihaskokoansa yli 15 %, kun toiset yksilöt osoittavat vain vähäistä, alle 5 %:n kasvua. Tekijöitä, ... -
Rasvan jakautumisen, kehonkoostumuksen, hormonitoiminnan ja urheilijan lajin yhteydet luuntiheyteen suomalaisilla naisurheilijoilla
Laisi, Ida (2022)Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on keskeinen merkitys luiden vahvistumisen kannalta. Monipuolista ja epätavallista iskutusta sisältävissä lajeissa luuntiheys kehittyy parhaiten. Alhaisen luuntiheyden riskissä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.