”Miusta se on aika luonteva osa musiikkia” : tapaustutkimus musiikillisesta keksinnästä Kuhmon kaupungin perusopetuksen ja lukion musiikinopetuksessa

Abstract

Maisterintutkielmassani tutkin tapaustutkimuksen keinoin musiikillista keksintää Kuhmon kaupungin perusopetuksessa ja lukiossa, sekä Kuhmon kaupungin kulttuuripanostusten vaikutuksia edellä mainitun osaamisen näkymisessä paikallisissa lapsissa ja nuorissa.

Kuhmolaissyntyisenä pedagogina, säveltäjänä ja muusikkona koen kotikaupunkini antaneen minulle lapsuus- ja nuoruusaikanani hyvät lähtimet musiikkialan ammattipolulle. Toimiessani musiikin aineopettajan sijaisena lukuvuonna 2018-2019 huomasin, kuinka paljon musiikillisen keksinnän osaamista nykyiset opetussuunnitelman perusteet oppilailta edellyttävät. Niinpä halusin myös kartoittaa työelämälähtöisesti opetusmenetelmiä alan ammattilaisilta. Koska haaveenani on työllistyä musiikinopettajana nimenomaan Kainuussa, halusin suunnata tutkimuksen kotimaakuntaani.

Tutkielman aineistoksi keräsin tietoa kahden tiedonannon sekä kahden strukturoidun teemahaastattelun muodossa. Tiedonantoja pyysin Kuhmon musiikkiopistossa säveltämisen alkeisopetusta antavalta opettajalta, sekä Kuhmon kaupungin sivistystoimen johtajalta, joka toimii myös Kuhmon yhteislukion rehtorina. Haastattelin Kuhmon perusopetuksen luokanopettajaa (vuosiluokat 3–6 ja musiikkipainotteinen opetus) sekä perusopetuksen ja lukion aineenopettajaa (vuosiluokat 7–9 sekä yleis- ja musiikkipainotteinen opetus). Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2022, ja tiedonannot pyysin alkuvuodesta 2022. Kitteroin ja teemoittelin haastattelun tulokset ja ryhmittelin ne teemojen mukaisiin kategorioihin. Tulosten luotettavuuden validioin tiedonantojen ja haastattelujen aineistotriangulaation perusteella.

Tuloksista käy ilmi, että Kuhmon kaupungin toimijoilla, erityisesti musiikkiopistolla, on vankka yhteistyöperusopetuksen ja lukion kanssa. Lisäksi musiikkipainotteisessa opetuksessa olevat tai musiikkia harrastavat oppilaat olivat selkeästi taitavampia ja motivoituneempia musiikillisessa keksinnässä. Merkittävimpiä puutteita esiintyi musiikin merkintätapojen opetuksen eroissa, sekä koko perusopetuksen kattavan ala- ja yläkoulun välisen oppimispolun puuttumisessa. Lisäksi inkluusio-opetus aiheutti selkeästi ongelmia musiikin ryhmäopetukseen.

Jatkotutkimuksiksi ehdotan lisää vastaavia tutkimuksia Kuhmosta, lajempaa seurantatutkimusta kaupungin kulttuurikasvatusohjelman vaikutuksista 2020-luvulla, sekä etnografista tutkimusta Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalin vaikutuksesta paikalliseen kulttuuriympäristöön.