Lasten näkemyksiä ja kokemuksia kiusaamisesta ja kiusaamiseen puuttumisesta

Abstract

Kiusaamisen on todettu olevan näkyvää jo alle kouluikäisten keskuudessa. Tutkimuksissa kiusaamista on kuitenkin tarkasteltu usein aikuisten tai kouluikäisten lasten näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten lapset kuvailevat kokemuksiaan kiusaamistilanteissa. Lisäksi tarkasteltiin lasten kuvailemaa kiusaamiseen puuttumista niin lasten kuin aikuistenkin toteuttamana. Tutkimus toteutettiin lapsinäkökulmaisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla 20 lapselta. Lapset olivat 5–7-vuotiaita ja he olivat varhaiskasvatuksessa kahdessa keskisuomalaisessa päiväkodissa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tulokset osoittivat, että suurella osalla lapsista oli omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta, joista suurin osa sisälsi fyysisiä kiusaamisen muotoja. Lapset kuvailivat puuttuvansa kiusaamiseen aktiivisesti kiusaamistilanteissa. Kiusattua lasta tuettiin esimerkiksi sanallisin teoin sekä ottamalla hänet mukaan toimintaan. Kiusaajan kanssa tilannetta selvitettiin sanallisesti neuvoen tai kehottaen pyytämään anteeksi. Kiusaamistilanteissa lapset luottivat aikuisen tukeen ja siihen, että aikuinen auttaa selvittämään tilanteen. Tutkimus kuitenkin osoitti, että lasten mukaan aikuisella ei aina ollut sopivia tai tarpeeksi tehokkaita kiusaamiseen puuttumisen keinoja. Tutkimuksen perusteella kiusaamisen voidaan todeta olevan osa jo 5–7- vuotiaiden kokemusmaailmaa. Lapsilla on näkemyksiä siitä, kuinka kiusaamistilanteessa voidaan toimia. Koska lapset luottavat aikuisten tukeen kiusaamistilanteissa, on erityisen tärkeää, että aikuisilta löytyy toimivia ja tehokkaita puuttumiskeinoja, joissa hyödynnetään lasten näkemyksiä.