Vastavalmistuneiden yläkoulun liikunnanopettajien kokemuksia työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä

Abstract

Opettajien uupumus on lisääntynyt viime vuosina ja media on uutisoinut siitä säännöllisesti. Työelämään siirtymisen tiedetään olevan henkisesti kuormittava elämänvaihe ja noviisiopettajien työstä poistuminen yleisintä ensimmäisen viiden työvuoden aikana. Opettajan hyvinvoinnilla on yhteys työn laatuun, oppilaiden hyvinvointiin, kouluviihtyvyyteen ja oppimistuloksiin. Tämän työn tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät vastavalmistuneet liikunnanopettajat kokevat työssä kuormittaviksi ja voimavaroja tukeviksi.

Laadullinen tutkimus toteutettiin haastatteluilla ja sisältö analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Haastatteluihin valittiin neljä yläkoulussa työskentelevää noviisiliikunnanopettajaa. Noviisiopettajaksi määriteltiin enintään viisi vuotta valmistumisen jälkeen liikunnanopettajana työskennellyt. Kirjallisuuskatsauksessa ja haastattelurungossa sovellettiin Rauramon (2004) Työhyvinvoinnin portaat -teoriaa ja Työterveyslaitoksen (2021) Työhyvinvointitalo-mallia.

Tulosten mukaan liikunnanopettajan ammatissa kuormitusta aiheuttavat tiukat aikataulut, opetuspaikkojen väliset siirtymät, tuntien aikainen melu ja hälinä, puutteellinen välineistö, alituinen kasvatustyö sekä opetuksen ulkopuolinen työ, joka vie resurssia ydintyöltä. Lisäksi uran alussa liikunnanopettajan kuormitusta lisäävät työmäärän paljous ja uusien käytänteiden opettelu. Voimavaratekijöitä liikunnanopettajan työssä ovat mukava ja rento työyhteisö, eläväiset ja liikuntamyönteiset oppilaat, kohtuullisuus itselle ja työlle asetettujen tavoitteiden suhteen sekä onnistumisen kokemusten tarjoaminen ja saavuttaminen.

Työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden tunnistaminen ja avoin keskustelu avaavat mahdollisuuden työympäristöjen kehittämiseen. Liikunnanopettajan työnkuvaan ja kouluihin liittyvät hyvinvointitekijät tulisi ottaa huomioon uusien koulujen suunnittelussa, liikuntatilojen ja varastojen sijoittelussa ja työpaikkojen käytänteiden uudistamisessa. Noviisiopettajan työhön sopeutumista voitaisiin edistää mentoroinnilla ja lisäämällä yhteisopettajuuden mahdollisuuksia sitä kaipaaville. Opettajan itsetuntemus auttaa sellaisten toiminta- ja ajatusmallien tunnistamisessa, jotka tukevat työssä jaksamista. Peruskoulun tehtävän kirkastaminen itselle voi auttaa työn syvemmän merkityksen löytämisessä, mikä tukee työmotivaatiota ja sitouttaa kasvatustyöhön. Noviisiopettajilla työtä on suhteellisesti paljon, joten työn rajaamisen taidot, ajankäytön suunnittelu ja ajankäytön tehokkuus korostuvat työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Tutkimuksen tietoja voidaan hyödyntää liikunnanopettajakoulutuksen kehittämisessä työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi.

Teacher exhaustion has increased in recent years and has been regularly reported in the media. The transition to working life is known to be a mentally stressful stage in life and the departure of novice teachers during the first five years of employment is the most common. The purpose of this study is to find out what factors recent graduate physical education teachers find work-intensive and resource-intensive at work. Qualitative research was conducted through interviews and content was analyzed using data-driven content analysis. Four novice physical education teachers working in upper comprehensive schools were selected for the interviews. A novice teacher was defined as a person who had worked as a physical education teacher for up to five years after graduation. In the literature review and in the body of the interview, Rauramo’s (2004) Occupational Well-Being Stairs theory and the Finnish Institute of Occupational Health’s (2021) Occupational Well-being model were applied. According to the results, the workload of the physical education teacher is caused by strict schedules, transitions between teaching places, noise and hustle during lessons, inadequate equipment, constant educational work, and work outside of teaching, which takes resources away from the core work. In addition, at the beginning of a career, the workload of a physical education teacher is increased by the amount of workload and the learning of new practices. Resource factors in the work of a physical education teacher include a comfortable and relaxed work community, lively and physically friendly students, reasonableness with the goals set for oneself and the work, and the provision and achieve of success experiences. The identification of factors related to well-being at work and open discussion open up opportunities for the development of the work environments. Well-being factors related to the physical education teacher’s job description and schools should be taken into account in the design of new schools, the location of sports facilities and stocks, and the renewal of workplace practices. Adaptation to the work of a novice teacher could be promoted through mentoring and increased opportunities for co-teaching for those who need it. Teacher self-awareness helps to identify patterns of action and thinking that support coping at work. Clarifying the role of primary school for oneself can help to find a deeper meaning for work, which supports work motivation and engages in educational work. Novice teachers have a relatively large amount of work, so the skills of delimiting work, planning the use of time and the efficiency of time use are emphasized as factors supporting well-being at work. The data from the study can be used to develop physical education teacher training to meet the changing needs of working life.