Nuorten osallistuminen organisoituihin liikuntaharrastuksiin, ja niiden yhteys koettuun stressiin sekä masennusoireisiin

Abstract

Lasten ja nuorten osallistumisaktiivisuus liikuntaharrastuksissa laskee iän lisääntyessä, liikunnan lukuisista terveyshyödyistä huolimatta. Liikuntaharrastuksiin osallistumisen taustalla on usein erilaisia taustatekijöitä, kuten sukupuoli, sosioekonominen asema, tai kilpailulliset tavoitteet. Tutkimusten mukaan liikuntaharrastukset voivat olla yhteydessä pienempään masennuksen riskiin. Nuorten organisoitujen liikuntaharrastusten yhteydestä koettuun stressiin taas on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko nuorten organisoituihin liikuntaharrastuksiin osallistumisen aktiivisuudessa eroja sukupuolen, tai perheen taustatekijöiden perusteella. Lisäksi tarkasteltiin, oliko organisoiduilla liikuntaharrastuksilla yhteyttä nuorten koetun stressin tai masennusoireiden määrään. Lopuksi selvitettiin, vaikuttivatko taustatekijät, eli sukupuoli, perheen taustatekijät, tai muu vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus, edellä mainittuihin yhteyksiin. Tutkielman aineisto on saatu Itä-Suomen yliopistossa toteutetun Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen (PANIC-tutkimus), kahdeksan vuoden seurantamittauksista, jotka toteutettiin vuosina 2016–2017. Mittauksiin osallistui yhteensä 277 iältään 15–17-vuotiasta nuorta, joista 258 valikoitui mukaan tämän tutkielman otokseen. Aineiston analysoinnissa käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä, Kruskal-Wallisin testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, osittaiskorrelaatiokerrointa, sekä binääristä logistista regressioanalyysiä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p-arvoa 0,05. Pojat osallistuivat organisoituihin liikuntaharrastuksiin tyttöjä enemmän, ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset matalasti koulutettujen lapsia enemmän, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä Perheen tulotasoryhmien välillä oli nähtävissä tilastollisesti merkitseviä eroja: korkeimman tulotason omaavien perheiden lapset osallistuivat liikuntaharrastuksiin merkitsevästi matalimman tulotason perheiden lapsia enemmän. Organisoidun liikunnan harrastamisen ja koetun stressin välinen korrelaatio oli hyvin heikko, mutta tilastollisesti merkitsevä, kun taustamuuttujia ei huomioitu. Organisoidun liikunnan ja masennusoireiden välillä ei näyttäisi olevan juurikaan yhteyttä. Kun kaikki taustatekijät otettiin analyyseissä huomioon, liikuntaharrastusten ja koetun stressin välinen heikko korrelaatio ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Yksittäisten taustatekijöiden vakioimisella ei ollut vaikutusta yhteyteen. Masennusoireiden ja liikuntaharrastusten väliseen yhteyteen taustatekijöiden vakioimisella ei juurikaan ollut vaikutusta. Organisoiduilla liikuntaharrastuksilla ei näyttäisi olevan kovinkaan voimakasta yhteyttä nuorten koettuun stressiin tai masennusoireisiin. Tulokset tukevat aiempaa kirjallisuutta siinä, että tytöt kärsivät masennusoireista poikia useammin, ja että perheiden tulotasojen erot näkyvät lasten ja nuorten liikuntaharrastusaktiivisuudessa. Nuorten liikuntaharrastusten vaikutuksesta koettuun stressiin tarvitaan lisää laadukasta tutkimusta. Myös harrastuksista poisjättäytymiseen nuorella iällä, ja sen taustasyihin, tulisi kiinnittää huomiota, jos halutaan edistää lasten ja nuorten aktiivista elämäntapaa ja liikuntaharrastuskulttuuria.

Organized sports and exercise participation in children and adolescents decreases with age, even though the benefits of physical activity are well known and recognized. There can be many different background factors behind the participation in organized sports: for example, gender, socioeconomical status or competitive goals. According to previous research, organized sports participation can possibly be associated with lower risk of depressive symptoms. There are very few studies about the associations between organized sport participation and perceived stress in adolescents. The aim of this thesis was to discover whether there are differences in organized sport participation between genders, or according to parents’ socioeconomical factors. This thesis also aims to find out if organized sports participation is associated with perceived stress or depressive symptoms in adolescents. Lastly, the effect of covariates, in this case gender, parental socioeconomical factors, and other free time physical activity, was determined. The research data of this thesis is a part of The Physical Activity and Nutrition in Children study (PANIC-study), from University of eastern Finland. The data is from the eight-year follow up measurements, that were made during the years 2016-2017. All together 277 adolescents, aged 15-17 years participated in these measurements and 258 of them were selected to this thesis. The data was analyzed by using the Mann-Whitney U-test, Kruskal-Wallis test, Spearman’s rank correlation, partial correlation coefficient and binary logistic regression. The limit of statistical significance was p-value 0,05. Boys were more active in organized sports, than girls and adolescents whose parents were highly educated, participated more than those, whose parents had lower education. Either of these results weren’t statistically significant. There was a statistically significant difference between the families with different income levels: adolescents with parents with high incomes participated in organized sports significantly more, than those adolescents whose parents had lower incomes. The correlation between organized sports participation and perceived stress was very weak, but statistically significant, when none of the covariates were standardized. There seems to be no association between organized sports and depressive symptoms. When all the covariates were included in the analysis, the weak correlation between organized sports and perceived stress was no longer statistically significant. The covariates did not change the association between organized sports and depressive symptoms. It seems, that organized sports participation is not associated with perceived stress or depressive symptoms in adolescent. The results of this thesis confirm the existing findings about girls being more likely to have depressive symptoms than boys, and that the incomes of the family affect the organized sport participation activity of the adolescents. High quality research about the associations between adolescents’ organized sports and perceived stress should be done. Also, the high drop-out rates from sports and exercise participation among children and adolescents need to be noticed, if we want to support their active lifestyle and sports culture.