Show simple item record

dc.contributor.authorSalovaara, Samuel
dc.contributor.authorYlönen, Katri
dc.contributor.authorSilén, Marianne
dc.contributor.authorViitanen, Johanna
dc.contributor.authorLääveri, Tinja
dc.contributor.authorHautala, Sanna
dc.date.accessioned2022-05-11T10:52:38Z
dc.date.available2022-05-11T10:52:38Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.citationSalovaara, S., Ylönen, K., Silén, M., Viitanen, J., Lääveri, T., & Hautala, S. (2022). Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020. <i>Finnish Journal of eHealth and eWelfare</i>, <i>14</i>(2), 191-207. <a href="https://doi.org/10.23996/fjhw.113710" target="_blank">https://doi.org/10.23996/fjhw.113710</a>
dc.identifier.otherCONVID_144259066
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81006
dc.description.abstractArtikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syyslokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet. Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.fi
dc.description.abstractThis article examines the experiences of client information systems (CISs) used by social welfare professionals with at least a bachelor-level education. The purpose of the article is to evaluate the realisation of the objectives of the eHealth and eSocial Strategy 2020 from the perspective of social welfare professionals and to produce brand-specific information about user experiences to support future development of CISs. The research question is: What kind of assessments do social welfare professionals with at least a bachelor-level education provide about the CISs they used in 2020, based on their user experiences? The study utilises survey data (n=990) gathered in the STePS 3.0 project in September–October 2020 in cooperation with trade unions, using a subpopulation of respondents with an electronic CIS in use (n = 974). The data was analysed by descriptive methods using direct distribution and cross-tabulation. Mean values, standard deviations, 95% confidence intervals of the means and the proportions of poor and commendable grades were presented for school grades 4–10. The results show that there is variance between the brands used in social care in terms of functionality, usability, support for work and cooperation and the perceived benefits. The average ratings of the brands ranged from moderate (6) to good (8). Nappula and Domacare, which are generally used in the limited social care settings, received the best ratings. Of the CISs widely used in social welfare, Pro Consona received the best rating (satisfactory). Designing and adapting CISs to the needs of a smaller and more limited user groups are naturally more straightforward, and users are able to learn a CIS system faster compared to CISs with large user groups and versatile functionalities. The development needs for all CISs were identified as support for cooperation and information exchanges, as well as support in understanding client services and improvements of electronic client services. The identified development areas are significant for future welfare regions. CISs have the potential to support the established objectives for social and welfare reform if they are developed in the future to better meet the needs of professionals.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherSosiaali- ja terveyshuollon tietojenkäsittely-yhdistys
dc.relation.ispartofseriesFinnish Journal of eHealth and eWelfare
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.subject.othersosiaalihuolto
dc.subject.othertietojärjestelmät
dc.subject.otherkäyttäjäkeskeinen käyttöliittymäsuunnittelu
dc.subject.othersurveytutkimukset
dc.subject.otherkyselylomakkeet
dc.subject.othersocial welfare
dc.subject.otherinformation systems
dc.subject.otheruser-centered design
dc.subject.othersurveys
dc.subject.otherquestionnaires
dc.titleSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202205112655
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange191-207
dc.relation.issn1798-0798
dc.relation.numberinseries2
dc.relation.volume14
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© 2022 Finnish Journal of eHealth and eWelfare
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysotietojärjestelmät
dc.subject.ysokäyttäjäkeskeinen suunnittelu
dc.subject.ysososiaalihuolto
dc.subject.ysokyselytutkimus
dc.subject.ysokäyttöliittymät
dc.subject.ysosurvey-tutkimus
dc.subject.ysoasiakastiedot
dc.subject.ysososiaaliala
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3927
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p25802
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3281
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10631
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1295
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2622
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p20776
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p13916
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/
dc.relation.doi10.23996/fjhw.113710
jyx.fundinginformationSosiaali- ja terveysministeriö, STM/1717/2019, sopimus 002/OHO/EMR/2019, hankenumero 414919001.


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

CC BY-NC-ND 4.0
Except where otherwise noted, this item's license is described as CC BY-NC-ND 4.0