Paikallaanolon vähentämisen vaikutus lipidiarvoihin henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko paikallaanolon vähentämisellä vaikutusta veren paastolipidiprofiiliin henkilöillä, jotka täyttävät metabolisen oireyhtymän kriteerit. Lisäksi tarkasteltiin lipidien pitoisuuksien muutosten yhteyttä liikkumisen, kehonkoostumuksen sekä makroravintoaineiden saannin muutoksiin. Paikallaanolon on todettu lisäävän riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelimistö sairauksiin, tyypin kaksi diabetekseen sekä syöpään. Lisäksi runsas paikallaanolo nostaa kuolleisuusriskiä. Metabolinen oireyhtymä on oirekasauma, johon liittyy ylipainon lisäksi muun muassa häiriintyneitä lipidiarvoja eli dyslipidemiaa. Dyslipidemia on paikallaanolon tavoin yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä kohonneeseen kuolleisuusriskiin.

64 henkilöä satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmään kuuluvia (n=33) ohjeistettiin vähentämään paikallaanoloa liikuskelua lisäämällä. Tämä toteutettiin esimerkiksi tauottamalla pitkäkestoista istumista ilman merkittävää reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämistä. Kontrolliryhmää (n=31) ohjeistettiin säilyttämään tavanomainen aktiivisuustaso. Lipidiarvot mitattiin veren plasmasta molemmilta ryhmiltä ennen ja jälkeen intervention. Paikallaanoloa mitattiin vyötärölle asetettavalla kiihtyvyysmittarilla.

Paikallaanolon vähentämisellä noin tunnilla päivässä ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta veren lipidiarvoihin (HDL- ja LDL-kolesteroli, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesterolin prosentuaalinen osuus, triglyseridit sekä vapaat rasvahapot). Ajan myötä heikkenemistä tapahtui molemmissa ryhmissä HDL%:n osalta (p=0,047). LDL-kolesterolipitoisuuden muutos oli positiivisesti yhteydessä liikkumisen muutoksen kanssa (r=0,35 p=0,02). Tämän lisäksi triglyseridien muutos korreloi positiivisesti rasvattoman massan muutoksen kanssa (r=0,31, p = 0,019). Muutokset muissa lipideissä eivät korreloineet liikkumisen tai ravintoaineiden saannin kanssa.

Tämän tutkielman tulosten perusteella noin tunti vähemmän paikallaanoloa ei riitä tuomaan suotuisia muutoksia lipidiprofiiliin henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä. Annos-vaste-suhdetta ei voida tämän tutkielman perusteella sanoa. Liikuntasuosituksia noudattamalla on mahdollista pienentää paikallaanolosta aiheutuvia riskejä.

The purpose of this study was whether sedentary behavior (SB) (e.g., sitting) reduction for one hour per day improves blood lipid profile, including HDL- and LDL-cholesterol, total cholesterol, triglycerides (TG) and free fatty acids (FFA). It is hypothesized that reduced sitting improves concentrations of these markers without formal physical activity. To date only few long-term interventional studies have investigated the relation between device-based SB and blood lipids.

Sixty-four subjects with Metabolic Syndrome (MetS) were randomly assigned to intervention (n=33) and control group (n=31). The intervention group were encouraged to reduce their daily sitting without formal PA while the control group were advised to maintain their usual SB levels. Venous blood samples were drawn before and after the intervention to determine the fasting lipid profile. SB and physical activity (PA) data were collected during waking hours with hip-worn tri-axial accelerometer throughout the intervention. Body composition was measured by air displacement plethysmography before and after the trial and nutritional intake by 4-day food diaries before and at the end of the intervention. Linear mixed models were used to determine the mean change differences between groups

The HDL percentage of total plasma cholesterol decreased during the intervention (p=0.047), but there were no significant differences between groups in any of the measured blood lipids. The changes in LDL cholesterol and PA had significant positive correlation (r=0.35, p=0.02). Changes in triglycerides and changes in fat free mass were positively associated (r=0.31, p = 0.019). The changes in other plasma lipids were not significantly associated with body composition, nutrition, or PA markers.

Aiming at a one-hour reduction in SB seems not to be effective to improve blood lipid profile during six months in adults with MetS. Therefore, improving plasma lipid profile and thus diminishing the risk of cardiometabolic diseases and premature death might require interventions that aim to increase PA. To maintain a healthy plasma lipid profile, it is essential to follow the PA and SB guidelines, limit the time spent in SB, and follow a healthy diet.