Paikallaanolon vähentämisen vaikutus lipidiarvoihin henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä
Authors
Date
2022Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko paikallaanolon vähentämisellä vaikutusta veren paastolipidiprofiiliin henkilöillä, jotka täyttävät metabolisen oireyhtymän kriteerit. Lisäksi tarkasteltiin lipidien pitoisuuksien muutosten yhteyttä liikkumisen, kehonkoostumuksen sekä makroravintoaineiden saannin muutoksiin. Paikallaanolon on todettu lisäävän riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelimistö sairauksiin, tyypin kaksi diabetekseen sekä syöpään. Lisäksi runsas paikallaanolo nostaa kuolleisuusriskiä. Metabolinen oireyhtymä on oirekasauma, johon liittyy ylipainon lisäksi muun muassa häiriintyneitä lipidiarvoja eli dyslipidemiaa. Dyslipidemia on paikallaanolon tavoin yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä kohonneeseen kuolleisuusriskiin.
64 henkilöä satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventioryhmään kuuluvia (n=33) ohjeistettiin vähentämään paikallaanoloa liikuskelua lisäämällä. Tämä toteutettiin esimerkiksi tauottamalla pitkäkestoista istumista ilman merkittävää reippaan ja rasittavan liikunnan lisäämistä. Kontrolliryhmää (n=31) ohjeistettiin säilyttämään tavanomainen aktiivisuustaso. Lipidiarvot mitattiin veren plasmasta molemmilta ryhmiltä ennen ja jälkeen intervention. Paikallaanoloa mitattiin vyötärölle asetettavalla kiihtyvyysmittarilla.
Paikallaanolon vähentämisellä noin tunnilla päivässä ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta veren lipidiarvoihin (HDL- ja LDL-kolesteroli, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesterolin prosentuaalinen osuus, triglyseridit sekä vapaat rasvahapot). Ajan myötä heikkenemistä tapahtui molemmissa ryhmissä HDL%:n osalta (p=0,047). LDL-kolesterolipitoisuuden muutos oli positiivisesti yhteydessä liikkumisen muutoksen kanssa (r=0,35 p=0,02). Tämän lisäksi triglyseridien muutos korreloi positiivisesti rasvattoman massan muutoksen kanssa (r=0,31, p = 0,019). Muutokset muissa lipideissä eivät korreloineet liikkumisen tai ravintoaineiden saannin kanssa.
Tämän tutkielman tulosten perusteella noin tunti vähemmän paikallaanoloa ei riitä tuomaan suotuisia muutoksia lipidiprofiiliin henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä. Annos-vaste-suhdetta ei voida tämän tutkielman perusteella sanoa. Liikuntasuosituksia noudattamalla on mahdollista pienentää paikallaanolosta aiheutuvia riskejä.
...
The purpose of this study was whether sedentary behavior (SB) (e.g., sitting) reduction for one hour per day improves blood lipid profile, including HDL- and LDL-cholesterol, total cholesterol, triglycerides (TG) and free fatty acids (FFA). It is hypothesized that reduced sitting improves concentrations of these markers without formal physical activity. To date only few long-term interventional studies have investigated the relation between device-based SB and blood lipids.
Sixty-four subjects with Metabolic Syndrome (MetS) were randomly assigned to intervention (n=33) and control group (n=31). The intervention group were encouraged to reduce their daily sitting without formal PA while the control group were advised to maintain their usual SB levels. Venous blood samples were drawn before and after the intervention to determine the fasting lipid profile. SB and physical activity (PA) data were collected during waking hours with hip-worn tri-axial accelerometer throughout the intervention. Body composition was measured by air displacement plethysmography before and after the trial and nutritional intake by 4-day food diaries before and at the end of the intervention. Linear mixed models were used to determine the mean change differences between groups
The HDL percentage of total plasma cholesterol decreased during the intervention (p=0.047), but there were no significant differences between groups in any of the measured blood lipids. The changes in LDL cholesterol and PA had significant positive correlation (r=0.35, p=0.02). Changes in triglycerides and changes in fat free mass were positively associated (r=0.31, p = 0.019). The changes in other plasma lipids were not significantly associated with body composition, nutrition, or PA markers.
Aiming at a one-hour reduction in SB seems not to be effective to improve blood lipid profile during six months in adults with MetS. Therefore, improving plasma lipid profile and thus diminishing the risk of cardiometabolic diseases and premature death might require interventions that aim to increase PA. To maintain a healthy plasma lipid profile, it is essential to follow the PA and SB guidelines, limit the time spent in SB, and follow a healthy diet.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Effects of a sedentary behavior reduction intervention on common cardiometabolic risk factors in metabolic syndrome patients : a three-month randomized controlled trial
Garthwaite, Taru (2020)Sedentary behavior is associated with metabolic disorders, cardiovascular disease, type 2 diabetes, and premature mortality. However, evidence regarding the health effects of sedentary behavior relies mainly on findings ... -
The effect of physical exercise on body fat, metabolic health indicators and cardiorespiratory fitness in overweight sedentary women
Kolunsarka, Iiris (2020)Introduction. Physical activity, sedentary behavior and overweight have been widely studied in health-related research. The guidelines for physical activity were updated in 2018, emphasizing the need for the reduction of ... -
Menopausal status and physical activity are independently associated with cardiovascular risk factors of healthy middle-aged women : cross-sectional and longitudinal evidence
Karvinen, Sira; Jergenson, Matthew J.; Hyvärinen, Matti; Aukee, Pauliina; Tammelin, Tuija; Sipilä, Sarianna; Kovanen, Vuokko; Kujala, Urho M.; Laakkonen, Eija K. (Frontiers Media, 2019)Cardiovascular disease (CVD) is the primary cause of mortality in women in developed countries. CVD risk rises with age, yet for women there is a rapid increase in CVD risk that occurs after the onset of menopause. This ... -
Cardiorespiratory Fitness Estimation Based on Heart Rate and Body Acceleration in Adults With Cardiovascular Risk Factors : Validation Study
Rissanen, Antti-Pekka E.; Rottensteiner, Mirva; Kujala, Urho M.; Kurkela, Jari L. O.; Wikgren, Jan; Laukkanen, Jari A. (JMIR Publications Inc., 2022)Background: Cardiorespiratory fitness (CRF) is an independent risk factor for cardiovascular morbidity and mortality. Adding CRF to conventional risk factors (eg, smoking, hypertension, impaired glucose metabolism, and ... -
Sedentary time and the associations with 10-year cardiovascular disease risk and type 2 diabetes in midlife : FIN-D2D study
Nieminen, Nea (2013)Tutkimusnäyttö liikunnan terveysvaikutuksista on vahva. Kuitenkin viimeaikaisten tutkimusten perusteella liikkumattomuus ja sen aiheuttamat terveyshaitat saattavat olla jopa tärkeämpi riskitekijä sydän- ja verisuonitautien ...