Environmental management practices and institutional pressures in Finnish municipalities

Abstract

Kuntalaki on aiemminkin velvoittanut kunnat huomioimaan kestävän kehityksen toiminnoissaan, mutta kasvava huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt kuntien tarvetta huomioida kestävää kehitystä laajemmin. Kunnat kohtaavat muitakin muutoksia toimintaympäristössään ja joutuvat selviytymään rajoitetuilla resursseilla. Tästä huolimatta kunnat ovat asettaneet pakollisia korkeampia tavoitteita ympäristötyölleen. Tämä tutkielma pyrkii löytämään vastauksia tähän ristiriitaan soveltamalla institutionaalista teoriaa media-analyysiin, johon on valittu kymmenen kuntaa. Järjestöt ja viranomaiset ovat julkaisseet kattavia oppaita ympäristötyöstä sisältäen myös yksityiskohtaisia listauksia ympäristöjohtamisen käytänteistä. Tämä tutkielma ei siksi pyri listaamaan kuntien käytänteitä, vaan löytämään kuntien ympäristötyön painopisteitä ja eroja käytännöissä kuntien välillä. Lisäksi tutkielma pyrkii ymmärtämään institutionaalisia paineita, jotka johtavat käytänteiden omaksumiseen. Tutkielman mukaan kunnat ovat omaksuneet useita käytänteitä, mutta suuremmat kunnat olivat pieniä aktiivisempia. Kunnat painottivat päästöjen vähentämisen merkitystä ja toteuttivat eniten toimenpiteitä liittyen kestävän kehityksen mukaiseen liikenteeseen ja energiatehokkuuteen. Yleinen yksittäinen käytäntö liittyi kaavoitukseen. Tutkielma ei löytänyt merkittäviä mimeettisiä paineita, mutta onnistui tuottamaan yksityiskohtaisempaa tietoa kuntiin vaikuttavista normatiivisista sekä regulatiivisista paineista. Sisäisistä tekijöistä kunnat painottivat organisaatiokulttuurin merkitystä, mutta vaikutti siltä, ettei kunnilla ollut selvää kokonaiskäsitystä kestävyydestä. Tutkielma vahvisti kirjallisuuden käsitystä, jossa kestävyyden tavoittelu yhdessä muiden tekijöiden kanssa johtaa kuntien väliseen kilpailuun. Erityisesti suuremmat kunnat olivat mukana tässä kilpailussa, joka saattoi johtaa ristiriitaisiin käytäntöihin. Lisäksi kirjallisuus tuki tutkielman väitettä, että normatiiviset paineet ja kilpailu kannustavat kuntia omaksumaan ympäristöjohtamisen käytänteitä. Näyttääkin siltä, että ympäristöjohtamisen käytänteitä koskeva teoria, joka on kehitetty yrityssektoria varten, voidaan ainakin osittain laajentaa kuntasektorilla käytettäväksi.

According to the municipality act, Finnish municipalities must consider sustainability in their operations. The current concern about climate change has caused new pressures for municipalities to pursue sustainability. However, Finnish municipalities are facing several other changes with only limited resources. Still, they have set higher targets for their environmental work than required. The study tries to contribute to the inconsistency by adopting institutional theory to examine the influence of stakeholders on municipalities' environmental work. Authors, such as the EU, have published several guides listing environmental management practices (EMPs) for municipalities to attain sustainability. The study, therefore, tries to identify EMPs, differences in their usage between municipalities and institutional pressures behind their adoption. The study found that municipalities have adopted multiple practices, but larger municipalities were more active to adopt them than smaller municipalities. The municipalities mainly focused on emissions reduction and executed sustainable transportation and energy efficiency practices. The single most common area to execute practices was zoning. The study found that mimetic pressures were insignificant but identified several normative and regulatory pressures. Furthermore, the study suggested that municipalities had acknowledged the importance of internal factors, such as organisational culture, in environmental work. Even if municipalities had paid much attention to environmental work, they seemed to lack a coherent view of sustainability. The study agrees with the literature that sustainability and other factors might lead to competition among municipalities. In particular, larger municipalities participated internationally in this competition. The study suggests that normative pressure from stakeholders cause competition which might sometimes lead to conflicting practices. Furthermore, the study partly supports the literature by indicating that competition and normative pressures encourage municipalities to adopt EMPs. Thus, the study suggests that the theory about EMPs formulated for the business sector could also be partly adopted in the municipality sector.