Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorSkinnari, Kristiina
dc.contributor.advisorStrömmer, Maiju
dc.contributor.authorAnttila, Marjatta
dc.date.accessioned2022-04-28T04:43:48Z
dc.date.available2022-04-28T04:43:48Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80768
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka kielitietoisuus näkyy kielisaarekekoulujen toiminnassa luokanopettajien näkökulmasta. Toisena tarkoituksena oli ottaa selvää, miten luokanopettajat kielisaarekekouluissa ymmärtävät kielitietoisuuden käsitteen. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Mitä luokanopettajat kielisaarekekouluissa ajattelevat, että kielitietoisuuden käsite tarkoittaa? 2. Kuinka kielitietoisuus näkyy kielisaarekekoulujen toimintakulttuurissa luokanopettajien mukaan? Tutkielman aineisto kerättiin kahdella puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastatteluihin osallistuneet henkilöt työskentelivät luokanopettajina kahdessa eri kielisaarekekoulussa. Haastatteluista toinen järjestettiin kasvotusten ja toinen etäyhteydellä Zoom-videopalvelun kautta. Haastattelut toteutettiin ruotsin kielellä, ja ne kestivät noin 40 minuuttia. Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla. Kerätty aineisto litteroitiin, ja sitä analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajien käsitykset kielitietoisuudesta liittyvät erityisesti monikielisyyteen ja monikielisiin lapsiin. Opettajat myös liittivät kielitietoisuuden vahvasti yhteen koulun kanssa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielitietoisuus näkyy eri tavoilla kielisaarekekoulujen toiminnassa. Opettajat nostivat esille erityisesti ruotsin kielen roolin kielisaarekekoulujen toiminnassa: oppilaiden eläessä muuten suomenkielisessä ympäristössä on koulun kiinnitettävä erityistä huomiota ruotsin kielen käyttöön. Tämä nähtiin myös haasteena, ja tutkimuksessa nousikin esiin, että monikielisyyden arvostaminen saattaa olla kielisaarekekouluissa hankalaa, kun ruotsin kielen käyttöä korostetaan niin paljon. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että erilaisista kielitietoisuuteen liittyvistä teemoista keskustellaan kouluissa.fi
dc.format.extent29
dc.language.isosv
dc.subject.othersvenska språket
dc.subject.otherspråkö
dc.subject.otherspråkmedvetenhet
dc.titleEn språkmedveten språköskola? : klasslärarnas uppfattningar om språkmedvetenhet och om hur den syns i två språköskolor
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202204282439
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoruotsin kieli
dc.subject.ysokieli ja kielet
dc.subject.ysoopetus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot