Hanke- ja arviointikäytännöt kuntien liikuntapalveluissa : kyselytutkimus kuntien liikuntapalveluista vastaaville yksiköille

Abstract

Hanketyön tekeminen on lisääntynyt yhteiskunnassamme ja myös liikunta-alalla työskennellään usein erilaisten hankkeiden ja ohjelmien parissa. Hanketyön lisäksi tilivelvollisuuden aikakaudella erilaiset arvioinnit ovat arkipäivää. Tämän pro gradu -tutkielman päätavoitteena on selvittää, minkälaisia hanke- ja arviointikäytäntöjä kohderyhmä, eli kuntien liikuntapalveluista vastaavat yksiköt, ovat omaksuneet. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, millaisia hankkeita kuntien liikuntapalveluista vastaavissa yksiköissä on toteutettu, mikä on hankeosaamisen nykytila, millaisia näkemyksiä yksiköillä on hanketyöstä sekä millaista osaamista yksiköillä on arviointikäytäntöihin liittyen ja minkälaisia arviointikäytäntöjä hyödynnetään. Kirjallisuuskatsauksessa syvennyttiin liikuntapalveluihin osana julkishallintoa, hankkeeseen käsitteenä sekä erilaisiin rahoituskanaviin. Lisäksi muodostettiin yleiskuvaus yhteiskunnallisista muutoksista, jotka ovat vaikuttaneet hanke- ja arviointikäytäntöjen yleistymiseen. Näitä ovat esimerkiksi hallintouudistusten kolme aaltoa, tulosohjaus ja tulosjohtaminen sekä tietojohtaminen. Teoriaosan viimeisessä kappaleessa käsitellään arviointia ilmiönä ja sen näkymistä kuntien toiminnassa. Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus. Tiedonkeruussa hyödynnettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin kaikille Manner-Suomen kunnille. 294 kunnasta kyselyyn vastasi 131 kuntaa. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin IBM SPSS Statistics -tilastointiohjelmaa käyttäen. Analyysivaiheessa hyödynnettiin määrälliselle aineistolle tyypillisiä tunnuslukuja, kuten muuttujien frekvenssejä, niistä muodostettuja prosenttiosuuksia, keskiarvoja sekä hajontalukuja. Tunnuslukujen selvittämisen lisäksi jokaiselle otosjoukolle tehtiin korrelaatiotestejä sekä ristiintaulukointeja, joiden avulla pyrittiin selvittämään muuttujien välisiä yhteyksiä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että projektimuotoinen toiminta on yleistynyt ja vakiintunut kuntien liikuntapalveluista vastaavissa yksiköissä. Yksiköt myös hyötyisivät merkittävästi liikuntasektorin hanke- ja arviointikäytäntöihin liittyvästä koulutuksesta sekä liikuntasektorin arviointikäytäntöjä yhdenmukaistavista arviointimalleista ja -työkaluista.

Working in different projects has increased a lot in our society, and also in the sports field working in projects and programs is quite common. In the era of accountability, in addition to project work, different evaluations are visible in everyday life. The main goal of this masters’ thesis is to find out what kind of project and evaluation practices the units responsible for sport services in municipalities have adapted. The aim of the study is to find out what kind of projects have been implemented in the target group, what is the current state of project expertise, what kind of opinions the units have about project work and what kind of expertise the units have considering evaluation practices as well as what kind of evaluation practices are used. The literature review of this study considers sports services as a part of public administration, the project as a concept and various funding channels. Also, an overview of the societal changes that have contributed to the proliferation of project and evaluation practices, is provided in the theoretical background. These include, for example, the three waves of administrative reforms, performance management and information management. The last chapter of the theoretical part deals with evaluation as a phenomenon and how it shows in the activities of municipalities. The research was conducted as a survey to the Finnish’ municipalities. From 294 municipalities 131 answered to the questionnaire. The data was analyzed with SPSS Statistic -program. In the analysis phase, the indicators typical of the quantitative data were used, such as the frequencies of the variables, the percentages formed from them, the means and the scatter figures. In addition to finding out the key figures, correlation tests and cross-tabulations were performed on each set of samples in order to find out the relationships between the variables. Based on the results of this survey, it can be said that projecting has also taken place in the units responsible for sport services in municipalities. Respondents would benefit significantly from education related to project and evaluation practices in the sports sector, as well as from evaluation models and tools that harmonize evaluation practices in the sports sector.