Erityisopettajien kokema hyvinvointi ja resilienssi koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa

Abstract

COVID-19 viruksen aiheuttama koronapandemia muutti opettajien työtä merkittävästi. Poikkeuksellinen ajanjakso kuormitti opettajia monella tavalla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisopettajien kokemuksia ammatillisesta hyvinvoinnista ja resilienssistä sekä sitä, miten koronapandemia-aika muutti niitä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää mitkä tekijät vahvistavat erityisopettajien kokemusta resilienssistä. Tämän tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä resilienssi käsitetään yhtenä ammatillisen hyvinvoinnin osana, jonka merkitys korostuu muutostilanteissa. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Informantteina toimi yhdeksän perusopetuksessa työskentelevää erityisopettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Tämän tutkimuksen mukaan koronapandemia-aika muutti erityisopettajien ammatillisen hyvinvoinnin ja resilienssin kokemusta. Tämän tutkimuksen mukaan erityisopettajien resilienssin kokemusta vahvistivat erityisesti yksilölliset persoonallisuuden ominaisuudet ja henkilökohtainen elämänasenne. Kontekstuaaliset tekijät kuten sosiaaliset suhteet toimivat resilienssiä ylläpitävinä tekijöinä. Tämän tutkimuksen mukaan resilienssi muodostuu sekä yksilöllisistä että kontekstuaalisista tekijöistä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus vahvistaa koettua resilienssiä. Resilienssi korostuu etenkin epävarmuutta aiheuttavissa muutostilanteissa. Se kehittyy vastoinkäymisistä ja vahvistuu koko elämän ajan.